Luottamus ja vuorovaikutus työhyvinvoinnissa

Blogi

TEKSTI | Eija Lepistö ja Suvi Sivén

Vuorovaikutuksen merkitys työyhteisössä

Vuorovaikutus on itsestäänselvyys, johon kiinnitämme huomiota erityisesti haasteellisissa tilanteissa. Yksinkertaisestihan vuorovaikutus on puhumista ja kuuntelemista, jonka aikana osapuolet luovat ja tulkitsevat toisen osapuolen viestejä ja reagoivat niihin oman tulkintansa pohjalta. Vuorovaikutus on havaittavissa ja näkyvissä puheen, sanojen käytön, hiljaisuuden, ilmeiden ja eleiden, asentojen, äänenkäytön sekä tilaan asettumisen kautta. Havaitaan ja kuunnellaan ympäristön ja osapuolen sanatonta viestintää. Nämä erilaiset vuorovaikutuksen osa-alueet korostuvat esimies-alaissuhteissa ja kollegoiden välisessä toiminnassa sekä pientiimeissä. Lähtökohtana on, että vuorovaikutustaitomme ovat niin hyvällä tasolla, että tulemme toimeen kaikkien kanssa omassa työyhteisössämme, koska se vaikuttaa yhteiseen työilmapiiriin eli työn sujumiseen ja yhteistyön toimivuuteen. Töiden edetessä jouhevasti ja yhdessä tekeminen kannustaa ihmisiä tekemään parhaansa, joka luo myönteistä ilmapiiriä työpaikalla. Tällöin työyhteisö ottaa vastuun omasta tekemisestään ja rakentaa omaa tuotostaan sitoutumisen vahvistuessa.

Työssäviihtyminen on kaikkien vastuulla

Työpaikan jokainen jäsen on osa kaikkien ilmapiiriä ja vaikuttaa täten yleiseen työssä viihtymiseen. Yleistä työssä viihtyvyyttä vahvistamaan joissakin työyhteisöissä on laadittu keskinäiset hyvän ja ammatillisen käytöksen pelisäännöt, käytäntöjä tapaamisiin ja kokouksiin, erimielisyyksien käsittelyyn sekä palautteen antamiseen.

Näiden lisäksi työyhteisön vuorovaikutuksen vahvistamisessa korostuvat avun pyytämisen sekä neuvojen ja ohjauksen kysymisen merkitys, jotka luovat vahvaa mielikuvaa osaamisesta, sen jakamisesta sekä tiimin/työyhteisön keskinäisestä työn arvostamisesta. Samassa yhteydessä on hyvä muistuttaa mieleen mahdollisesti työrooleihin liittyvät sovitut rajaukset esimerkiksi työn ja yksityisyyden välillä.

Vuorovaikutustamme ja käyttäytymistämme työyhteisössä voivat ohjata erilaiset mieli­kuvat, ennakkokäsitykset, voimakkaat olettamukset, asenteet sekä tunnelataukset, jotka edelleen vaikuttavat luottamuksenkin rakentumiseen työyhteisön jäsenten kesken. Esimerkkinä toisen osapuolen ns. ohittaminen eli ei kuulla, mitä toinen sanoo, tarkoittaa tai toivoo. Olemalla aidosti läsnä hetkessä ja vältettäessä vääriä tulkintoja ja ohipuhumista luodaan vahvaa vuorovaikutusta ja rakennetaan luottamusta. Olemalla rohkeasti vuorovaikutuksessa työyhteisön kaikkien jäsenten kanssa riippumatta asenteista, taustoista yms. voi syntyä hyviä, myönteisiä kokemuksia johtaen myönteiseen vuorovaikutuksen kehään.

Yhteistyö vaatii luottamusta

Olemalla uskottava, inhimillinen, oma itsesi, ja luottamalla omaan ammattitaitoonsa ja tekemiseensä vuorovaikutus muotoutuu aidommaksi ja vapaammaksi, joka vahvistaa sekä vuorovaikutusta että luottamusta. Yhteistyö kaikkien työyhteisön ja tiimin jäsenten välillä vaatii aina luottamusta ja luottamus muodostuu kohtaamisissa olevan vuorovaikutuksen pohjalta. Myönteinen vuorovaikutus vaikuttaa työhyvinvointiin ja organisaatiokulttuuriin. Niiden kautta tulkitaan kokevatko työyhteisön jäsenet kannustusta, arvostusta, toimivaa yhteistyötä, työn merkityksellisyyttä. Yhdessä saadaan enemmän aikaan, joka edistää sitoutumista, kokemuksia työilosta sekä oman työn merkityksellisyydestä johtaen edelleen myönteiseen työilmapiiriin.

Teksti pohjautuu 7.10.2020 pidettyyn ”Vuorovaikutuksen ja siitä syntyvän luottamuksen merkitys esimies-alaissuhteessa” –verkkoaamukahvitilaisuuteen.

Lähteet

Isotalus, P. Rajalahti, H. 2017 Vuorovaikutus johtajan työssä.
Järvinen, P. 2020 Miten johtaa ihmistä: 102 ohjetta esimiehelle.
Järvinen, P. 2018 Ammatillinen käyttäytyminen.