Ohjausta ja tukea jatkuvaan oppimiseen työpaikoilla

Oman osaamisen kehittäminen työpaikoilla vaatii paitsi oppijan omaa innostusta, myös työyhteisön ja lähijohtamisen tukea. Tässä tekstissä tarkastelemme sitä, miten työssäkäyvät aikuiset sanoittavat omaa oppimistaan ja osaamisensa kehittämistä. Jatkuvan oppijan näkökulmasta tarkasteltuna osaamisen kehittämiseen tarvitaan tietoa, neuvontaa ja ohjausta, jotta osataan paremmin tunnistaa itselleen sopivat ammatillisen ja muun osaamisen kehittämiseksi tarjolla olevat koulutusvaihtoehdot. Esihenkilöillä on merkittävä rooli tässä yhteydessä. Tekstissä esitellään prosessi, jossa kuvataan esihenkilön tehtävät työntekijän jatkuvan oppimisen tueksi.

Miksi jarrumiestä ei oteta mukaan?

Kun suunnittelutyön alkuun ei oteta koodareita ja digisuunnittelijoita, on digihanke aloitettu väärin. Pahimmillaan näin aloitetut projektit saavat aikaan väärinkäsityksiä, turhautumista ja rahan tuhlausta.

Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen

Yritykset tarvitsevat apua teknologisiin kehitysprojekteihin pysyäkseen mukana digitalisaatiossa ja vahvistaakseen kilpailukykyä. Sparria teknoloikkaan -palvelu luotiin vantaalaisten pk-yrittäjien tueksi liiketoimintaa edistävän teknologisen ratkaisun suunnitteluun. Artikkelissa reflektoidaan palveluun osallistuneiden yritysten ja valmentajien kokemuksia ja oppeja. Taustamateriaalina on käytetty osallistujien laadullisia palautteita ja valmentajien arvioita.

Kasvupalvelu 2.0. oli toivottua jatkoa valmennuksille

Syksyn valmennuksissa yritykset saivat tukea muun muassa digiloikkaan ja uusien liiketoimintamallien testaamiseen. Lisävalmennukset olivat hyödyllisiä myös aikaisemmin opitun juurruttamisessa. Syksyn Kasvupalvelu 2.0 -palvelussa 16 yritystä sai lisää toivomaansa valmennusta ja seurantaa. Valmennuksessa kartoitettiin yrityksen ja edellisen valmennuksen tilannetta sekä tehtiin jatko- ja toteutussuunnitelma. Tapaamiset saivat yrityksiltä kiitosta.  

Osaamisen kehittäminen on investointi, jota yrityksissä ei ole varaa jättää tekemättä

Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen (jatkossa UKV-hanke) podcast-sarjassa ”Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat” käsiteltiin 21.4.2021 jatkuvan oppimisen haasteita pk-yritysten näkökulmasta otsikolla ”Sammutan tulipaloja, en ehdi miettiä työntekijöiden osaamisen kehittämistä”. Asiasta keskustelivat Elfving-konsernin toimitusjohtaja Heikki Havusela ja asiantuntija Juha Leskinen UKV- hankkeesta.

Käytännön somevinkit asiantuntijoille

Oman alansa asiantuntijana esiintyminen sosiaalisessa mediassa vaatii ennen muuta vahvaa substanssiosaamista ja aktiivista sisällöntuotantoa. Asiantuntijan tulee myös valita itselleen luontevat kanavat, jotka tuntuvat omilta ja joista tavoittaa kohderyhmänsä. Tässä tekstissä jaamme vinkkejä asiantuntijaviestintään liittyvien Twitterin ja LinkedInin ominaisuuksista ja kerromme, miten asiantuntijabrändiä kasvatetaan ja miksi hankejulkaisujen jakaminen somessa on tärkeää.

Viestintäosaaminen esiin ja jakoon

Hanketyössä on mahdollisuus kehittää itseään viestijänä – jopa tavoitteellisesti. Lombardon ja Eichingerin 70–20–10 mallin mukaan 20 prosenttia osaamisen kehittymisestä tapahtuu sosiaalisessa kanssakäymisessä(1). Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa on järjestetty yhteisiä Asiallista kivaa! -tuokioita viestintäosaamisen kehittämiseksi. Tuokioissa on osallistujien toiveiden mukaan opeteltu uusia asioita, käytäntöjä ja tekniikoita. Sisältö on pidetty perustasolla, joten aikaisempaa osaamista asiasta ei ole tarvinnut olla