teemakoulutukset

Mikä on Urbaania kasvua – GSIP Vantaa?

Urbaania kasvua – GSIP Vantaa -hanke (Growth and Social Investment Pacts for Local Companies in the city of Vantaa) parantaa paikallisten yritysten kasvua. Se keskittyy erityisesti älykkään automaation ja digitaalisen muutoksen hallintaan.

Hankkeessa parannetaan myös yrityksen heikosti koulutettujen työntekijöiden ja alueen työttömien työnhakijoiden valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja jatkokoulutukseen.

Hankkeen palveluilla alennetaan työvoiman tulevia työttömyysriskejä. Innovatiivinen ydin on luoda alueen yrityksille palvelumalli, joka kannustaa niitä kehittymään ja kasvamaan sosiaaliset vaikutukset huomioiden.

Alla esitetty hankkeen aikajana esittää visuaalisessa muodossa Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen palvelut aikavälillä 2020-2021. Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.

Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen palvelujen aikajana 2020-2021.

Kasvudiilit yhdistävät sosiaalisen vastuun ja yrityskasvun

Hankkeen kolme erilaista GSIP-mallia eli Kasvudiiliä räätälöidään vantaalaisille 10–200 työntekijän yrityksille. Ensisijaisia kohdeyrityksiä ovat työvoimaintensiiviset ja rutiininomaisesti toimivat yritykset, esimerkiksi teollisuuden toimialalla, sekä yritykset, joiden osaaminen on joko vanhentunut tai vanhentumassa teknologian ja tulevan liiketoiminnan nopeiden muutosten johdosta. Kasvudiilien idean mukaan yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että yritykset investoivat myös sosiaalisiin toimenpiteisiin.

Näin ollen toissijaiset tavoitteet kohdistuvat niihin työntekijöihin ja työttömiin työnhakijoihin, joiden koulutustaso on matala, joiden osaaminen on vanhentunut tai jotka kokevat kouluttautumisen epämieluisana. Sekä ensisijaiset että toissijaiset kohderyhmät valitaan huolellisesti parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Valinnassa hyödynnetään tilastollista dataa sekä kenttäanalyysejä.

Vastauksia yritysten tarpeisiin

Kehitämme kaikkiaan kolme eri Kasvudiiliä, jotka vastaavat erilaisten yritysten tarpeisiin:

  • Kasvudiili 1 edistää uusien työtehtävien syntymistä ja yrityksen henkilöstön osaamistason nostoa
  • Kasvudiili 2 edistää yrityksen työssä olevan henkilöstön osaamis- ja koulutustason nostoa
  • Kasvudiili 3 edistää yrityksen automaatioloikkaa.

Onnistuessaan Kasvudiilit ovat kaupunkien tulevaisuuden työkaluja, joilla tuetaan alueellisesti yritysten kasvua. Ne myös vastaavat työvoiman osaamistarpeisiin paremmin ja luovat uusia työmahdollisuuksia ja -paikkoja sekä edistävät työmarkkinoiden sosiaalista inkluusiota.

Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen avulla osoitetaan, että yrityskohtaisesti toteutetut kasvuun ja sosiaalisiin pilareihin ulottuvat toimenpiteet ovat tehokkaampia kuin erillisissä politiikkasiiloissa toteutettavat toimet.

Jos onnistumme Vantaalla, ovat Kasvudiilit samanaikaisesti myös hyvä osoitus järjestelmällisistä muutoksista ja reformeista kansallisella ja EU:n tasolla.

Miksi tarvitsemme Urbaania kasvua -hankkeen? Vantaan alueen kohtaama haaste

Matalan osaamistason työpaikat ja koulutettu työvoima aiheuttavat kokonaisvaltaisia riskejä paikalliselle taloudelle. Yritykset, joilla on enimmäkseen vähän tai vanhentunutta ammattitaitoista työvoimaa, joutuvat todennäköisemmin kohtaamaan kasvuun liittyviä haasteita.

Erityisen tärkeää on nykypäivänä parantaa yritysten valmiuksia sekä digitaaliseen muutokseen että älykkääseen automaatioon. On kuitenkin muistettava, että yritysten siirtyessä älykkääseen automaatioon menetetään paljon matalan taitotason työpaikkoja. Heikoimmassa asemassa ovat ne, joilla ei ole koulutusta.

Tämä skenaario toteutuu Vantaan kaupungissa, jossa ongelmana on suuri määrä matalan taitotason työpaikkoja. Vantaalla 32 prosenttia työntekijöistä on työmarkkinoilla ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta. Tämä on 7, 5 % enemmän kuin Suomen muissa viidessä suurimmassa kaupungissa. Paikallisessa julkisessa taloudessa heikosti koulutetut ovat pitkällä aikavälillä vaarassa kohdata pitkittyneen työttömyyden, vaikka olisivatkin tällä hetkellä työssä. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on laskenut vuonna 2015, että ihmiset, joilla on vain peruskoulutus:

  • työskentelevät 7 vuotta vähemmän
  • ovat 6,4 vuotta enemmän poissa työelämästä
  • saavat 23 % vähemmän palkkaa kuin ammatillisen koulutuksen saaneet henkilöt.

Vantaalla heikosti koulutettujen työpaikkojen määrä on korkea: tällaisia työpaikkoja on 16,5 %, mikä on 0,8 % korkeampi kuin vertailukaupungeissa. Vantaan viimeaikainen talouskasvu näyttää myös keskittyvän matalasti koulutetuille työpaikoille: logistiikkasektorille ja joillekin IT-yrityksille, jotka tarvitsevat edelleen työvoimaa rutiini- ja manuaalisiin tehtäviin.

Vantaan kaupungin työttömyysaste on 9,8 % (7/2019), sen oltua 10,2 % Vuotta aiemmin. Nykytilanteessa työttömien on vaikeampi löytää työpaikkaa, varsinkin jos henkilöllä ei ole ajantasaista osaamista tai koulutusta.

On kohtuullista väittää, että talouskasvu vaimenee työmarkkinoiden pysähtyneisyyden ja työvoiman kysynnän epäsuhdan vuoksi. Matalan koulutuksen ja osaamisen työvoima on digitalisaation tuomille muutoksille kaikkein joustamattomin.

Käyttämällä ja seuraamalla tulevaisuudessa Kasvudiili-malleja, Vantaan kaupunki ja sen yritykset saavuttavat taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kasvun. Perimmäisenä tavoitteena on vähentää heikosti koulutetun työvoiman tasoa ja saavuttaa sama koulutustaso kuin muilla viidellä suurella kaupungilla Suomessa on tällä hetkellä.

Autamme raivaamaan kasvun esteet vastuullisesti