Työn murroksen myytit ja datan tarjoamat realiteetit

Blogi

TEKSTI | Hannu Karhunen, Palkansaajien tutkimuslaitos PT ja Hanna Virtanen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA

Työelämä ja sen vaatimukset muuttuvat nopeasti. Mikään työpaikka ei ole turvassa, kun robotisaatio ja automatisaatio korvaa. Vai onko näin? Onko työmarkkinoiden muutoksessa nyt jotain poikkeuksellista? Tuskinpa vaan. Olemme alla pureskelleet näitä väittämiä tilastojen ja tutkimuksen valossa. Näitä myyttejä käytiin läpi myös Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen verkkoaamukahveilla 10.11.2020.

Myytti 1: Työmarkkinoiden muutos on nyt poikkeuksellisen nopeaa?

Monelle uutisia seuraavalle on saattanut tulla vahva vaikutelma siitä, että useat sadat tuhannet työpaikat ovat välittömässä vaarassa hävitä. Koneet ja teknologia tekevät monien työtehtävät turhaksi ja tuloksena on mitä luultavimmin massatyöttömyys ja sukupolvien yli ulottuva epätoivo.

Vastaavanlaisia huolia on esiintynyt aiemminkin. Esimerkiksi 1700-luvun Britanniassa tekstiiliteollisuuden kehruukoneita tuhottiin samanlaisen pelottelun seurauksena. Koneet tulivat kuitenkin osaksi tekstiiliteollisuutta ja britit eivät vaipuneet synkkyyden aikakauteen.

Kansainvälinen (Cortes, 2016) ja kotimainen tutkimus (Maczulskij, 2019) antavat lisäksi viitteitä siitä, että ammattirakenteiden murros ei ole nyt erityisen nopeaa. Esimerkiksi 70-luvun Suomessa muutokset teknologian käyttöönoton seurauksena olivat mitä todennäköisemmin paljon laajempia. Ja kuka vielä muistaa mitä tapahtui, kun tietokoneet tulivat toimistojen nurkkaan? Ei ole mitään syytä tuntea ahdistusta, sillä työmarkkinoita koskevat muutokset eivät ole nopeita.

Asian ongelman ydin on siinä, että mikäli jäämme uuden teknologian käyttöönotossa (tuottavuuden kehityksessä) kilpailijamaitamme jälkeen, niin työttömyyden pysyvä lisääntyminen voi olla hyvinkin todennäköistä. Siksi yrityksien tulisi ottaa käyttöön uutta teknologiaa ja osaamista proaktiivisesti oman toimialansa eturintamassa – hyvissä ajoin ennen kuin markkinakilpailu pakottaa yritysjohdon toimintaan. 

Myytti 2: Työsuhteet ovat mullistuneet – ennen kaikki oli paremmin?

Toinen usein kuultu väittämä liittyy suomalaisiin työsuhteisiin. Alustatyö, määräaikaisuudet ja nollatuntisopimukset ovat monen mielessä jo syrjäyttäneet kokoaikaiset perinteiset työsuhteet.  Alustatalous on kuitenkin vain häviävän pieni osa työmarkkinoita. Tilastokeskuksen (SVT, 2017) mukaan noin 0.3 prosenttia suomalaisista oli hankkinut vähintään yhden neljäsosan ansioistaan erilaisten digitaalisten alustojen kautta. Määräaikaisten työsuhteiden osuus taas ei ole lisääntynyt viimeiseen kahteen vuosikymmeneen.

Työsuhteisiin liittyvä keskustelu on kuitenkin tarpeen, sillä työmarkkinat synnyttävät uudenlaisia tekemisen muotoja, jotka eivät välttämättä sovi oman aikakautensa lainsäädännön muottiin. Lainsäädännön tehtävä on varmistaa, että ”pelin säännöt” ovat kaikille osallisille samat. Tästä näkökulmasta on hyvä, että työsuhteisiin liittyvä keskustelu jatkuu vilkkaana, kunhan itse faktat työsuhteiden kehityksestä pysyvät kirkkaana mielessä.

Lähteet:

Cortes, G. M. (2016). Where have the middle-wage workers gone? A study of polarization using panel data. Journal of Labor Economics, 34(1), 63-105.

Maczulskij, T. (2019). Occupational mobility of routine workers. Labour Institute for Economic Research working Papers, (327).

Suomen virallinen tilasto (SVT, 2017). Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.12.2020]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2017/14/