Julkaisut

Hankkeessa kehitetään palveluita yritysten vastuullisen kasvun tueksi ja automatisoidaan osia palveluista. Tavoitteena on luoda digitaalisia työkaluja, jotka hyödyttävät palvelun tuottajaa ja yritysasiakasta. Chatbot on yksi ammattilaisten yhteistyönä kehitetyistä työkaluista.  

This is the web-article No. 7 of the GSIP (Growth and Social Investments Pacts) Project, an initiative of the City of Vantaa (FI) to develop an innovative local jobs and skills agenda. It provides readers with on the ground information about the contribution of Finnish research community to the successful design and implementation of the Vantaa GSIP Project.

Yritykset tarvitsevat apua teknologisiin kehitysprojekteihin pysyäkseen mukana digitalisaatiossa ja vahvistaakseen kilpailukykyä. Sparria teknoloikkaan -palvelu luotiin vantaalaisten pk-yrittäjien tueksi liiketoimintaa edistävän teknologisen ratkaisun suunnitteluun. Artikkelissa reflektoidaan palveluun osallistuneiden yritysten ja valmentajien kokemuksia ja oppeja. Taustamateriaalina on käytetty osallistujien laadullisia palautteita ja valmentajien arvioita.

Toyota Tsusho Nordic osallistui Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen Osaamisella kasvuun! ja Kasvupalvelu 2.0 -valmennuksiin. Valmennuksissa luotiin Excel-pohjaiset työkalut, joiden avulla tiimiesimiehet voivat tunnistaa tiimin tarpeita ja tarvittaessa ohjata työntekijöitä koulutuksiin.  

Syksyn valmennuksissa yritykset saivat tukea muun muassa digiloikkaan ja uusien liiketoimintamallien testaamiseen. Lisävalmennukset olivat hyödyllisiä myös aikaisemmin opitun juurruttamisessa. Syksyn Kasvupalvelu 2.0 -palvelussa 16 yritystä sai lisää toivomaansa valmennusta ja seurantaa. Valmennuksessa kartoitettiin yrityksen ja edellisen valmennuksen tilannetta sekä tehtiin jatko- ja toteutussuunnitelma. Tapaamiset saivat yrityksiltä kiitosta.  

Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen (jatkossa UKV-hanke) podcast-sarjassa ”Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat” käsiteltiin 21.4.2021 jatkuvan oppimisen haasteita pk-yritysten näkökulmasta otsikolla ”Sammutan tulipaloja, en ehdi miettiä työntekijöiden osaamisen kehittämistä”. Asiasta keskustelivat Elfving-konsernin toimitusjohtaja Heikki Havusela ja asiantuntija Juha Leskinen UKV- hankkeesta.

Oman alansa asiantuntijana esiintyminen sosiaalisessa mediassa vaatii ennen muuta vahvaa substanssiosaamista ja aktiivista sisällöntuotantoa. Asiantuntijan tulee myös valita itselleen luontevat kanavat, jotka tuntuvat omilta ja joista tavoittaa kohderyhmänsä. Tässä tekstissä jaamme vinkkejä asiantuntijaviestintään liittyvien Twitterin ja LinkedInin ominaisuuksista ja kerromme, miten asiantuntijabrändiä kasvatetaan ja miksi hankejulkaisujen jakaminen somessa on tärkeää.

Hanketyössä on mahdollisuus kehittää itseään viestijänä – jopa tavoitteellisesti. Lombardon ja Eichingerin 70–20–10 mallin mukaan 20 prosenttia osaamisen kehittymisestä tapahtuu sosiaalisessa kanssakäymisessä(1). Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa on järjestetty yhteisiä Asiallista kivaa! -tuokioita viestintäosaamisen kehittämiseksi. Tuokioissa on osallistujien toiveiden mukaan opeteltu uusia asioita, käytäntöjä ja tekniikoita. Sisältö on pidetty perustasolla, joten aikaisempaa osaamista asiasta ei ole tarvinnut olla

Oletko huomannut, että kuvitat kuulemaasi tai lukemaasi, jotta ymmärrät esimerkiksi asioiden välisiä yhteyksiä Piirteletkö mindmappeja tai nuolia muistiinpanojesi tueksi? Tai muistatko esitetystä asiasta parhaiten näkemäsi kuvat? Sinulle on tällöin luontaista hahmottaa asioita visuaalisesti. Tässä artikkelissa käsittelemme visuaalisuuden merkitystä siitä näkökulmasta, miten se tukee sanallista ja kirjallista viestiä, edistää asiayhteyksien ymmärtämistä ja auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia hanketyössä. Kun puhumme visuaalisuudesta, puhumme erilaisista kuvaajista: aikajanoista, prosessikaavioista, infograafeista ja mindmapeista.