Miten selättää teknologiapelko?

Teknologiapelolla, jota myös teknofobiaksi kutsutaan, tarkoitetaan kehittyneen teknologian, monimutkaisten laitteiden tai sovellusten pelkoa. Teknologia voi aiheuttaa pelkoa oman työn jatkuvuudesta, osaamisesta ja hallinnan tunteen menettämisestä. Tässä blogissa keskitytään nimenomaan uuden teknologian käyttöönottoon liittyvään pelkoon ja sen selättämiseen työn kontekstissa sekä yksilön että yrityksen näkökulmasta.

Ota henkilöstö mukaan ulkoisen viestinnän toteuttamiseen

Henkilöstön osallistaminen viestintään on monen yrityksen haaste. Tässä tekstissä annetaan muutama vinkki henkilöstön osallistamiseksi viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kolmen vaiheen kautta yritys tulee muodostaneeksi samalla hyvän pohjan ulkoisen viestinnän toimintasuunnitelmaksi.

Osaamisen kehittämiseen tarvitaan yhteistä aikaa, ohjausta ja innostusta

Muutoskyvykkyys, tilanteisiin reagointi ja sopeutuminen ovat nousseet avaintekijöiksi viimeisen vuoden aikana. Ennen kuin Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen Kasvudiili 2:n testausvaihe ehti kunnolla alkaa, iski maailmanlaajuinen pandemia. Hetkessä tapahtui asioita, joilla oli suuri vaikutus työntekijöihin ja ennen kaikkea yrityksiin. Kukaan ei tiennyt, mitä tapahtuu, kauanko poikkeustila kestää ja miltä tulevaisuus näyttää.

Fasilitointi on hankeasiantuntijan ydinosaamista

Oletko joskus osallistunut työpajaan, joka on tuntunut pelkältä ajanhaaskaukselta? Tai vetänyt työpajaa, jossa kommunikaatio ei toimi, osallistujat eivät ole innostuneita ja asiat eivät etene? Oli kyse sitten strategiatyöstä, tutkimustulosten käsittelystä, toimenpiteiden suunnittelusta ja jalkauttamisesta tai tiimin kehittämisestä, fasilitointi toimii ryhmäprosessin ohjaamisen toimintana.

Pieni majatalo merenrannalla eli miten uteliaisuus opettaa

Kävin hankkeen aamukahveilla keskustelun Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtajan, Carita Orlandon, kanssa. Puhuimme majoitusliiketoiminnasta yleisesti ja Bed and Breakfast -toiminnasta täsmällisemmin. Carita tiesi mistä puhui, hän on pyörittänyt hotellia Nuuksiossa. Kannattaako B&B -majatalon pitäminen ja mikä siinä on haasteellista? Mietin myös, että onnistuisiko se minulta ja myös, haluaisinko sen onnistuvan. Olin utelias oppimaan aiheesta lisää. Olin myös utelias tietämään, miksi olin aiheesta utelias.

Mikro-oppiminen: Perehdytysprosessi on osa onnistunutta rekrytointia

Rekrytointi on toisinaan kallista ja aikaa vievää. Uuden työntekijän palkkaaminen on lähes poikkeuksetta iso investointi kaikille yrityksille koosta riippumatta. Rekrytointi ei suinkaan pääty siihen, kun allekirjoitukset ovat puolin ja toisin työsopimuksessa, vaan se jatkuu vielä pitkään työsuhteen alettua ja jatkuu vielä pitkään työnantajankin suunnasta sitoutuneisuuden, lojaalisuuden ja motivaation kasvattamisena.

Oppimisesta oppimassa BETT2020-tapahtumassa

BETT on vuosittainen koulutuksen suurtapahtuma Lontoossa. Tapahtuma on syntynyt Britannian koulutusmarkkinoiden tarpeesta, mutta siitä on muodostunut kansainvälisesti merkittävin koulutusalan messutapahtuma. Tänä vuonna tämäkin tapahtuma on verkossa, mutta vuosi sitten olimme siellä Urbaania kasvua –tiimillä. Menimme paikalle uteliaalla ’mitä voisimme oppia oppimisesta’ –asenteella.

Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolesta

Rekrytointi on merkittävässä roolissa monimuotoisen työyhteisön rakentamisessa, koska siinä luodaan joko erilaisten tai samanlaisten ihmisten yhteisöä. Siinä korostuvat reilut ja yhdenmukaiset periaatteet, joilla kaikkiin työnhakijoihin suhtaudutaan prosessin aikana ja ketään ei syrjitä. Erilaisten osaajien rekrytointi parantaa myös yrityksen tuottavuutta, yhteiskuntavastuuta ja työnantajakuvaa.

Jatkuva oppiminen haastaa työssäkäyvän aikuisen – miten organisaatio voi siinä tukea?

Jatkuvan oppimisen uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa työikäisten osaamisen päivittäminen työuran aikana. Järjestelmän tasolla tarvittaviin uudistuksiin on ryhdytty määrätietoisesti. Yhteiskunnan ja yritysten tavoitteet jatkuvassa oppimisessa eivät kuitenkaan välttämättä kohtaa yksilön arkea. Ymmärrämmekö tällä hetkellä tarpeeksi hyvin, miksi työssäkäyvä opiskelee? Tai miksi osa työssäkäyvistä ei kehitä osaamistaan?

Napit vastakkain: asenne vai osaaminen?

Nostettaessa asenteen merkitystä työelämässä esiin jokunen kokenut työelämän konkari aina silloin tällöin havahtuu ja jopa järkyttyy. Hyvin ymmärrettävästi hän alkaa puolustella itseään ja haastaa, eikö hänen ammattitaitoaan kunnioiteta. Asenteesta puhuminen saattaa tehdä kipeääkin osalle ihmisistä, sillä koko heidän tähänastisen työelämänsä ajan kaikki huomio on saattanut olla teknisten taitojen tai työtehtävien rutiininomaisessa ja moitteettomassa suorittamisessa.