Miten yritykset voivat edistää itseohjautuvuutta?

Itsensä johtamisesta ja itseohjautuvuudesta on puhuttu jo pitkään, mutta viimeisen vuoden aikana aiheen tärkeys ja merkitys on korostunut entistä enemmän. Itseohjautuvuutta ovat vauhdittaneet muun muassa etätyö, digitalisaatio ja työelämän murros. Myös koronavirus on omalta osaltaan nostanut perinteisemmissäkin organisaatioissa itseohjautuvuuden tarpeen aivan uudelle tasolle pakottaen osan työntekijöistä mukautumaan sen vaatimuksiin nopealla tahdilla ja lähes valmistautumatta.

Mikro-oppiminen tukee tehokkaasti oppimista työarjessa ja käytännössä

Tutkintoon tähtääville koulutuksille on paikkansa, mutta niille on jo kauan ollut erilaisia vaihtoehtoja tarjolla. Viime aikoina on havahduttu laajemmin työelämälähtöiseen oppimiseen, esimerkiksi täsmäoppimiseen työnantajan järjestämässä koulutuksessa. Työnantajan näkökulmasta on toivottavaa, että oppiminen tapahtuisi arkisesti työyhteisöissä ja työpaikoilla. Tämän tavoitteena on, että asiakkaita palvellaan mahdollisimman hyvin ja työpaikalla voidaan hyvin.

Hissitytön ja lääkärin yhteinen kohtalo – digitalisaation muutokset työssä

Miten digitalisaatio vaikuttaa työpaikkojen määrään ja työn sisältöihin tai tekemisen tapaan? Miten yritysten ja työntekijöiden tulisi reagoida ja varautua digitalisaation tuomiin muutoksiin? Muun muassa näistä kysymyksistä keskusteltiin Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat -podcastin jaksossa, jossa tarkasteltiin myyttiä ”Digitalisaatio hävittää työpaikkoja”.

Ikääntyvä työnhakija ja odotukset työpaikoilla

55-vuotiaana työttömäksi – miten itse voin vaikuttaa tulevaisuuteeni? Tässä blogissa luodaan katsaus aiheeseen sekä henkilökohtaisesta, että yritysnäkökulmasta. Aktiivisuus, verkostot, personoidut hakemukset ja osaamisen kehittäminen auttavat työnhaussa parhaimpaan lopputulokseen. Työnantajalle on tärkeintä tietojen ja taitojen lisäksi todeta hakijan kyky uusiutua ja tarttua innokkaasti tarjottuihin haasteisiin.

Oppiminen on aina kasvun ja kehittymisen keskiössä

Kasvuklinikka-verkkotapahtuma keskittyi neljän eri toimialoilla toimivan yrityksen kokemuksiin liittyen teknologian tuomiin muutoksiin toiminnassa ja etenkin osaamisen kehittämisessä. Puheenvuoroissa nousi esille osaamisen kehittämiseen liittyen skenaariot, ulkopuoliseen apuun tukeutuminen, avoimuus ja asenne uutta kohtaan, rohkeus sekä uskallus panostaa työntekijöihin. Tapahtuman pääpuhuja Taneli Tikka korosti omassa puheenvuorossaan onnistuneen yrityksen takana olevan aina ihmiset ja heidän osaamisensa.

Erilaisuus on sekä yksilön oikeus että yrityksen kilpailuetu

Erilaisista ihmisistä koostuva työyhteisö haastaa sekä työntekijät että johtajan. Vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja uskallusta kohdata erilaisuutta. ’Erilaiset’ ihmiset ei kuitenkaan ehkä negatiivisesta sävystään huolimatta ole yrityksen kannalta huono asia. Erilaisuus tuo yritykseen rikkautta, mikä näkyy yrityksen tuloksessa.

Miten selättää teknologiapelko?

Teknologiapelolla, jota myös teknofobiaksi kutsutaan, tarkoitetaan kehittyneen teknologian, monimutkaisten laitteiden tai sovellusten pelkoa. Teknologia voi aiheuttaa pelkoa oman työn jatkuvuudesta, osaamisesta ja hallinnan tunteen menettämisestä. Tässä blogissa keskitytään nimenomaan uuden teknologian käyttöönottoon liittyvään pelkoon ja sen selättämiseen työn kontekstissa sekä yksilön että yrityksen näkökulmasta.

Ota henkilöstö mukaan ulkoisen viestinnän toteuttamiseen

Henkilöstön osallistaminen viestintään on monen yrityksen haaste. Tässä tekstissä annetaan muutama vinkki henkilöstön osallistamiseksi viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kolmen vaiheen kautta yritys tulee muodostaneeksi samalla hyvän pohjan ulkoisen viestinnän toimintasuunnitelmaksi.

Osaamisen kehittämiseen tarvitaan yhteistä aikaa, ohjausta ja innostusta

Muutoskyvykkyys, tilanteisiin reagointi ja sopeutuminen ovat nousseet avaintekijöiksi viimeisen vuoden aikana. Ennen kuin Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen Kasvudiili 2:n testausvaihe ehti kunnolla alkaa, iski maailmanlaajuinen pandemia. Hetkessä tapahtui asioita, joilla oli suuri vaikutus työntekijöihin ja ennen kaikkea yrityksiin. Kukaan ei tiennyt, mitä tapahtuu, kauanko poikkeustila kestää ja miltä tulevaisuus näyttää.