Työelämän muutos ja kehitys
TEKSTI | Susanna Taipale-Vuorinen
Muutos on pysyvää ja kehitys kehittyy, mutta pysyykö ihminen mukana? Onko meillä samanlaiset valmiudet tarttua uuteen vai jaetaanko nämäkin muutoskykyisyyden kortit jo syntymässä. Luontainen kiinnostus ja motivaatio oppia ja kehittyä antaa paremmat eväät digiaikaan – vai antaako? Meidän tulee saada mukaan niin hiljaiset kuin nopeasti muutokseen tarttuvat ja kovaääniset itsensä markkinoijat.
Oma aktiivisuus ratkaisee työmarkkinoilla monia haasteita. Oman osaamisen nostaminen esille sekä lievä itsekkyys ovat hyviä ominaisuuksia. Työnhakijan hiljainen osaaminen tulee löytää ja nostaa pöydälle työllisyyttä edistävissä toimissa.
Koulutus on investointi tulevaisuuteen. Meidän tulee varmistaa, että kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet saada opetusta ja erityisesti oppia oppimaan. Opintojen esteeksi voi kuitenkin muodostua monia erilaisia asioita kuten raha, kielitaito, vamma tai muu erityinen tilanne. Tämän johdosta digitalisaatio tulee valjastaa heikoimmassa asemassa olevien tueksi ja sitä kautta mahdollistaa opiskelu ja työskentely myös mm. osatyökykyisille ja vammaisille.
Meidän tulee luoda yhdessä yritysten kanssa sellaisia polkuja, joilla varmistamme myös motivoituneelle mutta osatyökykyiselle työpaikkoja. Yrityksen kannalta ihmisen tulee olla tuottava, mutta yhteiskunnan kannalta kaikki tulee saada mukaan tämän arvokkaan kokonaisuuden rakentamiseen. Tämä tulee ottaa meidän yhteiseksi tavoitteeksemme kasvudiilejä rakennettaessa.
Tutkinnot ja osatutkinnot ovat välttämätön osa koulutusta. Liiallinen tutkintokeskeisyys voi kuitenkin vaikuttaa erilaisten oppijoiden ja muualta Suomeen tulevien mahdollisuuteen kehittyä ja päästä eteenpäin työelämässä. Yritysten kanssa luodut mallit työssä oppimiseen ja työssä opitun painoarvon kasvattamiseen voivat olla avain työmarkkinoiden osaamisen uudenlaiseen kasvattamiseen.
Voisiko digitalisaation kautta mahdollistaa työt kaikille, joilla on siihen motivaatio ja yhdessä sosiaaliturvan kanssa mahdollistaa kaikille myös kohtuullinen toimeentulo. Tässä on haasteita, mutta yhteinen tahtotila voisi saada ihmeitä aikaan.
Mistä saadaan kaikille riittävät digitaidot?
Mikä on riittävää osaamista, mitä taitoja meidän tulee hallita perusasioina ja miten meidän tulee ottaa haltuun muuttuva ympäristö? Työ muuttuu ja sitä mukaan myös ansaintalogiikka. Alustatalous on jo täällä. Muutoksesta huolimatta meidän tulee varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja mahdollisuus tulla toimeen omalla työnteolla. Lisäksi meidän tulee huolehtia yhdessä joustavan työelämän kehittämisestä. Erilaiset elämäntilanteet vaativat yksilöltä ja yritykseltä joustoja. Tehdään tämä mahdolliseksi hyväksymällä urapolut, jotka menevät välillä ylös ja välillä alas.
Jatkuvaa oppimista voi haitata puutteellinen kielitaito tai erilainen käsitys työelämästä. Lisäksi koulutuksen voi estää taloudellinen turvattomuus. Tämä voi olla esteenä myös digitaalisten välineiden käytölle. Joidenkin kohdalla meidän tulee lähteä pelkojen hälventämisestä. Kaikki voivat oppia, virheet ovat sallittuja. Yritys hyötyy erilaisuuden mahdollistamisesta ja luottamuksen ilmapiiristä. Jatkuvan oppimisen keinona voidaan käyttää mm. oppisopimusta. Mitä enemmän koulutus sisältää itsenäisiä teoreettisia osuuksia, sitä haastavampi se on oppijalle. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajalla tulee olla vahva sitoutuminen opiskelun tukemiseen.
Meillä on paljon ammatteja, jotka ovat kadonneet. Eräs syy tähän katoamiseen ovat digitaaliset palvelut. Toisaalta tämä digitaalinen maailma on tuonut uusia ammatteja ja mahdollisuuksia. Tämä voi tarkoittaa yksilön kannalta valtavaa muutosta omaan ansiokehitykseen ja työllisyyteen. Yritysten sitoutuminen ennakointiin ja henkilöstön uudelleen kouluttamiseen helpottaa joustavia siirtymiä ja mahdollistaa työvoiman liikkuvuuden. Yhteiskunnan rooli tulisi olla kannustava ja tukeva henkilön omaehtoiseen opiskeluun ja yritysten muutostilanteisiin.
Osaamisen mahdollistaa hyvinvoinnin
Osaamisen kasvattaminen mahdollistaa hyvinvoinnin kasvun sekä henkilökohtaisella tasolla, että yhteiskunnan tasolla. Tämä toteutuu, mikäli osaaminen johtaa parempaan tuottavuuteen ja kasvuun. Kunnan roolina on varmistaa koulutus ja hyvinvointipalvelut kuntalaiselle. Tämä ei ole mahdollista ilman yrityksiä ja työpaikkoja. Yritykset ja työlliset kuntalaiset tuovat kunnalle verotuloja ja mahdollistavat palveluiden tuottamisen.
Oman osaamisen kehittämiseen ja kouluttautumiseen voi olla monia esteitä, kuten aikaisemmin totesin. Meidän tulee varmistaa, että muutamme asenteita koulutusmyönteiseksi. Tämä edellyttää, että meillä on useita väyliä päästä eteenpäin. Näiden väylien tulee huomioida myös erilaiset oppijat. Lisäksi meidän tulee luoda malleja toimeentulon turvaamiseksi koulutusten aikana.
Oikea ennakointi varmistaa, että koulutamme työntekijöitä yritysten tarpeiden mukaisesti. Tähän työhön tarvitaan mukaan yritysten ja oppilaitosten lisäksi mm. tulevaisuuden tutkijoita. Jatkuvan oppimisen tulee tapahtua arjessa osana työelämää. Työelämän ulkopuolella olevien osalta tulee varmistaa ohjaus lisäkoulutukseen tutkintoihin ja ammattitaidon päivittämiseen. Tämä rooli on asettumassa vahvasti kuntien harteille. Meidän tuleekin varmistaa riittävä osaaminen asiakkaan ohjauksessa sekä riittävän intensiivinen tuki asiakkaalle. Kokonaisuus edellyttää erityisen toimivia suhteita paikallisiin työnantajiin.