Jatkuvaa oppimista yli rajojen -tapahtumasta ratkaisuja jatkuvaan oppimiseen
TEKSTI | Mira Rajalakso
KUVAT | Milja Veini
Yritysten henkilöstön jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittämisen keinot herättivät keskustelua Jatkuvaa oppimista yli rajojen -tapahtumassa torstaina 10.3.2022. Tapahtumaan kerääntyi Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen organisaatioiden lisäksi joukko jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen asiantuntijoita.
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toi esiin avauspuheessaan, että yksi Vantaan strategioista on edistää kaupunkilaisten kykyä oppia uutta. Tätä tavoitetta kaupunki vie eteenpäin rakentamalla Tikkurilan keskustaan oppimiskampusta, joka kerää saman katon alle oppilaitokset, yritykset ja ihmiset. Tarkoituksena on luoda mahdollisuuksia jatkuvan oppimisen moninaisissa teemoissa.
Viljanen kertoi, että Urbaania kasvua Vantaa -hanke oli jo kirjoitusvaiheessa varsin innovatiivinen ja teemoiltaan erittäin innostava. Heinäkuun 2022 loppuun jatkuvan hankkeen rahoittajaksi saatiin Euroopan unionin Urban Innovative Actions (UIA) -rahoitusinstrumentti.
“Meillä oli valtava tarve tälle hankkeelle, ja olemme todella iloisia, että onnistuimme saamaan rahoituksen todella viheliäisen ongelman ratkaisemiseen. Meillä on tarve osaamisen nostoon niin, että osaamista voidaan nostaa myös työpaikoilla”, Viljanen kertoi.
Innovatiiviset ja elinvoimaa lisäävät hankkeet ovat lähellä Vantaan sydäntä. Siitä erinomaisena esimerkkinä on, että loppuvuodesta 2021 Euroopan innovaationeuvosto valitsi Vantaan Euroopan nousevaksi innovaatiokaupungiksi (iCapital Awards).
Rahoittajan puheenvuorossa ohjelmakoordinaattori Agnieszka Siłuszek kertoi rahoittajan fokuksessa olevan edelleen innovatiivisten kaupunkien kehitystä tukevien hankkeiden rahoittaminen. Kaupungeilla on harvoin varaa tehdä riskialttiita kokeiluja, ja Urban Innovative Acitions -rahoitus on kehitetty tukemaan kaupunkien kehitystä. Vantaalla Urban Innovative Actions -rahoitusinstrumentti on todettu joustavaksi ja hankeystävälliseksi.
Rahoittaja on uudistamassa instrumenttiaan ottamalla huomioon entistä enemmän vihreän siirtymän vaatimuksia ja yhteiskehittämismallia. Siłuszek kertoi, että rahoitusinstrumentin uusi nimi on The European Urban Initiative (EUI) ja sen tavoitteena on innovatiivisten ratkaisujen sekä kestävän kehityksen kapasiteetin ja tietovarannon kasvattamisen tukeminen. Seuraava rahoitushaku alkaa syyskuussa. Siłuszek kannusti aloittamaan hankesuunnitelmien kirjoittamisen.
Kolmevuotisen hankkeen aikana osaamisen kehittämisen palveluissa on ollut mukana 70 vantaalaista pk-yritystä. Hankkeen koulutuksiin ja valmennuksiin on osallistunut 863 henkilöä. Lisäksi on solmittu 96 oppisopimusta ja 33 yritystä on osallistunut rekrytointipalveluihin.
Hankkeessa kehitettiin myös digitaalisia työkaluja, jotka automatisoivat ja sujuvoittavat osaamisen kehittämisen prosesseja. Työkalujen tarkoituksena on auttaa yrityksiä ja työntekijöitä osaamisen kehittämisen solmukohdissa, kuten osaamisen tunnistamisessa ja sopivien koulutusvaihtoehtojen löytämisessä.
Yhteiskehittämiseen sitoutuneen hankkeen projektipäälliköt Mirkka Henttonen (Vantaan kaupunki), Laura Erkkilä (Laurea-ammattikorkeakoulu) ja Elina Taponen (Metropolia Ammattikorkeakoulu) esittelivät tapahtumassa hankkeen tuloksia ja oppeja. He nostivat hankkeen yhdeksi onnistumiseksi Vantaan kaupungin, ammattikorkeakoulujen ja vantaalaisten yritysten vahvistuneen yhteistyön.
Hankkeen onnistumisia ja ratkaisuja on koottu juuri ilmestyneeseen Uudella osaamisella kasvuun -julkaisuun. Heinäkuussa 2022 päättyvän hankkeen loppuaikana levitetään hankittuja oppeja sekä innovoidaan ja jalostetaan uusia yhteistyömahdollisuuksia tulevissa hanketöissä.
Päätöstapahtuman pääpuhuja oli Helsingin yliopiston professori ja oppimisen tutkija Kirsti Lonka. Lonka pohjusti inspiroivaa esitystään oppimisesta kertomalla ihmisen muistin ja mielen toiminnasta. Hän huomioi, että jatkuvaa oppimista ei nähdä pelkästään positiivisena asiana, jos oppimismallina on jäykkä ulkoaoppimisen malli. Sen sijaan hän peräänkuulutti luovaa, elämässä mukana olevaa oppimista, jossa palautteen sijasta keskitytään edisteeseen. Tällä hän tarkoitti yksilön tuuppaamista eteenpäin ajattelussaan rakentavalla ja eteenpäin katsovalla palautteella. Lonka kehottikin poistumaan oppimisen koppiajattelusta kohti laajakatseista ja virheet hyväksyvää oppimisen metodia.
Tapahtuman paneelissa jatkuvan oppimisen teemat siivittivät keskustelua. Professori Kirsti Lonka toivoi kaikille pakollista vuorovaikutuskoulutusta, jonka avulla opittaisiin kuuntelemaan itseä ja toisia. InfoCare Oy:n toimitusjohtaja Pete Brusi alleviivasi työyhteisön tärkeäksi taidoksi tiimityöskentelyn.
Metropolia Ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen päällikkö Taru Ruotsalainen näki, että yhteisöllisyys oppimisessa on motivoivaa, kun työyhteisö oppii yhdessä. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen johtaja Kirsi Heinivirta toi esille, että oppimisilon laajentamisen haasteina on se, että koulutuksesta kiinnostuvat jo paljon kouluttautuneet ja heikosti kouluttautuneet karttavat lisäoppimista.
Panelistit innostuivat keskustelemaan, miten motivoida henkilöt, jotka kokevat jatkuvan oppimisen “elinkautiseksi rangaistukseksi”. Heinivirta selkeytti OECD:n tekemään tutkimukseen viitaten, että maksuttomuus ei ole kannuste, vaan porkkanana on oltava jotain, mistä henkilö itse hyötyy. Vantaan kaupungin elinkeinojohtaja Kimmo Viljamaa huomioi, että joskus puoliväkisin tehty mukanaolo saattaa innostaa, kun mielenkiinto asiaa kohtaan herää yhdessä tehden.
Tapahtuman juontaja futuristi Perttu Pölönen sanoi, että aikuisen on joskus vaikea nöyrtyä aloittelijan rooliin hänelle uudessa asiassa. Yhdessä tuumin panelistit totesivat, että tärkeintä on saada aikaan oppimisen positiivinen kehä, jossa kehittyminen on turvallisesti mahdollista luotettavan tiimin kesken. Kaupunginjohtaja Viljanen toi kommentissaan esille kaupungin korona-aikana kasvaneen pitkäaikaistyöttömyyden ja siihen lääkkeeksi hän näkee jatkuvaan oppimisen kannustamisen.
Vantaan kaupungin kasvupalvelujohtaja Jaakko Niinistö kertoi päätöspuheessaan odottavansa Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen käytänteiden ja oppien käyttöä jatkohankkeissa. Hän mainitsi, että myös Vantaalle syntyvä oppimiskampus vie eteenpäin hankkeesta tuttua yhteiskehittämisen mallia. Moderaattori Perttu Pölönen antoikin Vantaalla kehitettäville oppimisen innovaatioille yläkäsitteen innoVantaatio.
