Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen ulkoinen arviointi
TEKSTI | Henrika Ruokonen, Sinikukka Pyykkönen, Janne Antikainen, Juho Nyman, Anna Laiho
Tiivistelmä
Urbaania kasvua Vantaa-hanke käsitteli matalan osaamistason ja koulutuksen työpaikkoihin ja työvoimaan liittyviä haasteita Vantaan kaupungissa. Hanke sai rahoitusta Euroopan Komission Urban Innovative Actions (UIA)- rahoitusinstrumentista. Hankkeessa yhteiskehitettiin ja testattiin uusia, innovatiivisia ratkaisuja sekä kehitettiin paikallista osaamisekosysteemiä. Tavoitteena oli tukea paikallisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja heidän työntekijöitään työllistymisessä, osaamisen kehittämisessä sekä digitalisaation haasteisiin vastaamisessa. Hanke sisälsi kolme eriteemaista “Kasvudiiliä”, joista jokainen yhdisti sekä kasvua että sosiaalista vastuuta tukevia elementtejä. Kasvudiilit sisälsivät vaihtelevia palvelukokonaisuuksia mukaan lukien rekrytointipalveluita, koulutusta sekä valmennusta. Hankkeen alkuperäinen tavoite oli testata kannustinmallia, jossa sosiaalisen vastuun toimen toteuttanut yritys palkittaisiin vastuullista ja kestävää kasvua tukevalla toimenpiteellä. Tällaisen yleisen kannustinmallin kehittäminen oli kuitenkin haastavaa. Sen sijaan Kasvudiilit toteutettiin siten, että ne sisälsivät toimia, joissa palveluun yhdistyi samanaikaisesti sekä kasvua että sosiaalisia investointeja tukeva ulottuvuus.
Hankkeen toiminta on ollut ennen kaikkea kysyntälähtöistä. Hankkeen toteutus on ollut hyvin ketterää ja toimenpiteitä on muokattu toteutuksen aikana kehittyneen, kohderyhmän tarpeista muodostuneen ymmärryksen mukaisesti. Kun alkuperäinen idea kannustinmallista todettiin hankalaksi toteuttaa, hankkeessa keskityttiin tunnistamaan ja vastaamaan kohderyhmien käytäntölähtöisiin tarpeisiin. Hankkeen innovatiivisuus ja uutuusarvo linkittyykin uudenlaisten käytäntöjen, toimintamallien sekä työkalujen hyödyntämiseen paikalliset tarpeet ja lähtökohdat huomioiden. Esimerkkejä ovat hankkeessa toteutettu yhteiskehittämiseen pohjautuva palvelumuotoilun malli sekä valmennuksen periaatteisiin pohjautuvat palvelut. Hankkeen rahoitusinstrumentti tarjosi konkreettisen tilaisuuden testata uusia ideoita ja työkaluja sekä palveluiden tuottajille että palveluita hyödyntäneille yrityksille. Hankkeen aikana kehitetyt palvelut tarjosivat ratkaisuja paikallisiin haasteisiin. Hyvä esimerkki tällaisesta palvelusta on “Ammatillisen osaamisen kehittämispalvelu”, joka tuki yrityksiä henkilöstönsä osaamistarpeiden tunnistamisessa sekä koulutusvaihtoehtojen ja toteutusmuotojen, mukaan lukien ammatillisen koulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen suunnittelussa.
Hanke saavutti onnistuneesti sille asetetut määrälliset osallistumistavoitteet niin yksilöiden kuin yritystenkin suhteen. Arvioinnin yhteydessä yritykset kuvasivat palveluiden olleen heille hyödyllisiä useammasta näkökulmasta. Tunnistettuja hyötyjä ja vaikutuksia yrityksissä on 1) myötämielisempi ja avoimempi suhtautuminen osaamisen kehittämiseen sekä johto- että työntekijätasolla, 2) kokonaisvaltaisempi, järjestelmällisempi ja pitkäjänteisempi ote osaamisen kehittämiseen, 3) uudet työkalut ja prosessit osaamisen kehittämiseen, osaamisen johtamiseen sekä osaamistarpeiden tunnistamiseen sekä 4) kasvanut osaamistaso yrityksissä.
Hankkeen tarvelähtöinen toteuttamistapa ja hankkeen aikana tarjottujen palveluiden räätälöinti vastaamaan yritysten tarpeita ovat keskeisiä selittäviä tekijöitä sille, että hanke vastasi onnistuneesti kohderyhmien tarpeisiin. Hankkeessa hyödynnetty asiakasvastaavamalli oli ratkaisevassa rooli sekä yritysten osallistamisessa hankkeen toimintoihin sekä sen varmistamisessa, että tarjotut palvelut olivat yritysten tarpeiden mukaisia.
Hanke on onnistuttu kasvattamaan ymmärrystä siitä, miten erityisesti pk-yrityksiä voidaan motivoida osallistumaan ja toteuttamaan osaamisen kehittämiseen tähtääviä toimia. Keskeisimmät hyödyt ja vaikutukset hankkeen toteuttajaorganisaatioissa ovat olleet parantunut kohderyhmäymmärrys sekä aiempaa vahvempi asiakas- ja tarvelähtöinen toimintatapa osaamisen kehittämiseen tähtäävien palveluiden suunnittelussa ja markkinoinnissa. Lisäksi hanke on vaikuttanut myönteisesti edellytyksiin toteuttaa aiempaa koordinoidumpaa ja toimivampaa yhteistyötä kaupunkiorganisaation, koulutusorganisaatioiden sekä yritysten välillä. Keskeisin lisäarvo, joka hankkeeseen syntyi eritaustaisen organisaatioiden yhteistyöstä, on ollut eri toimijoiden vahvuuksien, tietotaidon, verkostojen sekä kumppanuuksien saaminen mukaan hankkeen voimavaroihin.
Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen viitekehys on ollut melko monimutkainen. Se yhdisti useita haastavia teemoja ja hankkeen kehittämisprosessit yhdistivät monia haasteellisia vaiheita kuten yhteiskehittämisen, epätyypillisten kumppanien kesken tehdyn yhteistyön sekä digitalisoinnin. Lisäksi hankekonsortion muodostivat hankekumppanit, joilla oli hankkeessa hyvin erilaisia rooleja ja erikokoiset budjetit. Tästä johtuen odotukset projektinhallinnalle sekä projektin johtamiseen ovat korostuneet hankkeen aikana, ja monet hankkeen toteuttamisen aikana ilmenneistä haasteista liittyvätkin yhteistyöhön, vuorovaikutukseen sekä projektinhallintaan. Erityisen tärkeätä olisikin varmistaa, että hankekumppaneilla on yhteinen visio niin hankkeen lopputuloksista kuin hankkeen toteuttamisesta sekä käytännöistä. Riittävä resursointi projektijohtamiseen sekä projektijohtamisen mallit, jotka tukevat moninaisten hankekumppaneiden välistä yhteistyötä, ovat avainasemassa vastaavien hankkeiden toteuttamisessa.
Hankkeen ulkoinen arviointi oli loppuarviointi, joka toteutettiin hankkeen lähestyessä päätöstään. Arviointi sisälsi sekä prosessi- että vaikuttavuusarvioinnin näkökulmia. Arvioinnissa tarkasteltiin neljää etukäteen määriteltyä arviointikriteeriä: tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus, tuloksellisuus sekä vaikuttavuus. Ulkoinen arviointi toteutettiin laadullisena arviointina ja arvioinnin aikana hyödynnettiin useita laadullisia aineistonkeruumenetelmiä, kuten haastatteluita ja dokumenttianalyysiä. Arvioinnin toteutti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntijoista muodostunut arviointitiimi.