Koulutuksen paradoksit
TEKSTI | Marilla Kortesalmi
Jokaisen valmentajan ja kouluttajan tavoite on tuottaa mahdollisimman vaikuttavaa valmennusta, koulutusta ja opetusta. Vaikuttavuutta mitataan monin eri tavoin. Joskus valmennettavan edistymistä seurataan hyvinkin tarkasti sekunnin kymmenesosia mittaamalla. Koulutuksen vaikuttavuuden mittarit ovat väljempiä. Kevyimmillään kysytään osallistujan kokemuksia toteutuksesta, tarkemmissa mittauksissa testataan osaamista erilaisin tavoin.
Vaikuttavuutta ja tuloksia saadakseen täytyy tavoitteiden olla kirkkaat. Mitä yritykset toivovat koulutuksilta? Teimme kevään ajan kartoitusyhteistyötä hankkeen partneriyritysten (Finnair Cargo, Infocare, ISS Palvelut, Solteq, Vantti) kanssa työelämän koulutustarpeista. 13 työpajaa partneriyrityksissä, koulutuspilottiviikon yli 90 koulutuskohtaamista sekä tulosten työstäminen yhdessä vastasivat meille tähän hyvin.
Työelämässä on sekä tarpeita että tavoitteita koulutuksille paljon. Ne ovat keskenään hyvin erilaisia, joskus myös ristiriitaisia. Ensinnäkin koulutuksen pitäisi lisätä sekä yleisiä osaamisvalmiuksia että tarjota tiukkaa ammattiosaamista. Työpaikat tarvitsevat sekä hyviä tyyppejä että syvän osaamisen ammattilaisia. Koulutusorganisaatioissa geneeriset taidot (mm. viestintä, yhteistyö, kansainvälisyysosaaminen) ovat hyvin tiedossa ja niihin panostetaan. Syvällisen ammattiosaamisen osalta haaste on suurempi. Osaamisalueita on yhtä paljon kuin on eri työtehtävissä toimivia ammattilaisiakin. Mikään koulutus ei voi tavoittaa kaikkia, eikä uuden oppimiselle ole ylärajaa. Työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle jää siis välttämättä iso rooli.
Toinen toive koulutukselle oli sen helppo saavutettavuus. Ideaalisti mahdollisuus uuden oppimiselle olisi avoinna kaikille, kaikkialla ja koko ajan. Hankkeessa pilotoimme eri tapoja toteuttaa koulutusta. Testasimme erityisesti vapaasti saavutettavaa koulutusta; meillä oli oppimisalustalla materiaalia, jota pystyi käymään läpi milloin vain ja missä vain. Nämä toteutukset eivät kuitenkaan vetäneet osallistujia niin paljon kuin aikaan ja paikkaan rajatut aamukahvitilaisuudet tai aikaan rajoitetut webinaarit. Analyysi tästä on, että kun uuden oppimisen mahdollisuuksilla ei ole mitään rajoittavia reunaehtoja, vapaus kääntyy itseään vastaan. Kun koulutussisältöön pystyi tutustumaan milloin vain, askel todella avata sovellus ja tarttua oppimiseen jäi ottamatta. Vaikuttava koulutus tarvitsee siis selkeitä rakenteita.
Kolmas toive oli koulutuksen yksilöllisyys. Jokaisen työtehtävät ovat erilaisia ja jokaisen taitotaso oma, vaikuttava koulutus pystyisi mukautumaan yksilölliseksi. Henkilökohtainen valmennus vastaisi tähän. Henkilökohtainen valmennus toisaalta on raskasta järjestää – niin raskasta, että sen määrää koulutusorganisaatioissa tarkastellaan jatkuvasti. Eikä henkilökohtainen valmennus vastaa kaikkiin tarpeisiin. Siitä jää puuttumaan sekä ryhmän motivoiva ja kannustava vaikutus että mahdollisuus oppia myös toisilta ryhmäläisiltä. Työelämän haasteissa vaikuttavat ratkaisut löytyvätkin usein kollegojen kanssa yhdessä. Ja yhteistyötaidot kehittyvät vain yhdessä työskentelemällä.
Nyt syksyllä hankkeessa starttaavat koulutuksen ja rekrytoinnin yhdistävät diilit on muotoiltu näihin haasteisiin vastaten. Mukana on valmennusta, syvän ammattiosaamisen koulutusta, että myös yleisempiin osaamistarpeisiin vastaamista. Rakenteet näille toteutuksille rakennetaan yritysten tarpeista käsin. Uskommekin, että pääsemme vaikuttavaan valmennukseen ja koulutukseen. Tervetuloa kokeilemaan!