Tutkimuksellinen näkökulma Urbaania Kasvua -hankkeeseen

TEKSTI | Hanna Virtanen, Hannu Karhunen

Urbaania Kasvua hankkeen taustalla on huoli siitä, miten teknologinen kehitys ja ammattirakenteiden muutos vaikuttavat Vantaan työvoiman (ja yritysten) edellytyksiin pärjätä tulevaisuudessa. Työn murroksen odotetaan lisäävän osaamisen tarvetta ja pelkän peruskoulun varassa olevien nähdään olevan eritoten vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. Vantaan tilanne on tästä näkökulmasta erityisen huolestuttava.

Tilastokeskuksen väestön koulutusrakennetta kuvaavista tilastoista nähdään muun muassa, että vuonna 2017 Vantaan 30-34-vuotiaista jopa 25 prosentilla oli vain perusasteen koulutus. Osuus on noin 10 prosenttiyksikköä (yli 60 prosenttia) enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kykymme huolehtia aikuisväestön osaamisen täydentämisestä ja päivittämisestä tuleekin olemaan ratkaisevassa asemassa alueen menestymisen kannalta. Valitettavasti meillä ei kuitenkaan ole tietoon perustuvia vastauksia siihen, miten aikuisväestön osaamista voitaisiin kehittää vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti.

Tutkimukseen perustuva tieto aikuisväestön osaamisen kehittämisestä

Aikuiskoulutuksesta on olemassa hyvin vähän vahvaa tutkimusnäyttöä. Luotettavaa tutkimustietoa on niukasti etenkin työllisten osaamisen kehittämisestä. Tutkimuksellisesti haasteena on erityisesti se, että koulutukseen osallistuvat aikuiset ovat jo lähtökohdiltaan varsin erilaisia verrattuna niihin yksilöihin, jotka eivät osallistu koulutukseen aikuisena. Näin ollen aikuiskoulutuksen vaikuttavuudesta ei voi saada luotettavaa tietoa vain vertaamalla erilaisen koulutuspäätöksen tehneiden aikuisten menestystä työmarkkinoilla.

Urbaania Kasvua hankkeessa tämä aiemman tutkimuskirjallisuuden ongelma on ratkaistu satunnaistetun koeasetelman avulla. Satunnaistetussa kokeessa yritykset (ja/tai yksilöt) jaetaan satunnaisesti kahteen ryhmään: koe- ja verrokkiryhmään. Näistä vain ensimmäiselle, eli koeryhmän yrityksille, tarjotaan palvelupakettien koulutusinterventiota. Koska koe- ja verrokkiryhmät ovat keskimäärin samanlaisia eikä yritysten osallistuminen kokeiluun riipu pelkästään yritysten omasta halukkuudesta (joka voisi olla yhteydessä yrityksen muuhunkin toimintaan ja ominaisuuksiin), voidaan koeasetelman avulla saada arvokasta tietoa siitä, miten hyvin työpaketeissa tarjottu toimenpide oikeastaan toimii.

Tehoton aikuiskoulutus

Tiedämme melkoisella varmuudella jo ilman vahvaa tutkimusnäyttöäkin, että aikuisten osaamisen kehittämistä ei ole toteutettu nykyisellään kovinkaan tehokkaasti. Ensinnäkin kaikki tieto, mitä aikuisten koulutukseen osallistumisesta on saatavilla, viittaa siihen, että se ei kohdennu tehokkaasti. Aikuiskoulutus näyttää nimittäin kasaantuvan sellaisille yksilöille, joilla on jo ennestään korkea koulutustaso ja vahva asema työmarkkinoilla. Sen sijaan ne yksilöt, jotka ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta ja siten todennäköisesti myös hyötyisivät koulutuksesta eniten ovat tyypillisesti aikuiskoulutustoimien ulkopuolella.

Toisekseen koulutusjärjestelmämme on suunnattu ja suunniteltu pääasiassa nuorten koulutustarpeisiin. Aikuiskoulutus eroaa nuorten koulutuksesta monelta olennaiselta osin ja näin onkin hyvin todennäköistä, että nykyinen järjestelmä ei ole aikuisten osaamisen kehittämisen kannalta optimaalinen. Toisin kuin nuorten koulutuksella, aikuisten koulutuksella on muun muassa huomattavia vaihtoehtoiskustannuksia. Aikuisten kohdalla koulutuksessa vietetty aika voi olla pois tuottavasta työstä, josta yksilö nauttii palkkaa ja yhteiskunta hyötyy mm. verotulojen muodossa. Aikuisten työura on myös ilmeisistä syistä nuoria lyhyempi, joten koulutuksen hyötyjä ehditään kerätä lyhyemmältä ajalta. Näin ollen nykyinen tutkintoperusteinen järjestelmä on todennäköisesti aivan liian kallis ja kankea aikuiskoulutuksen tarpeita ajatellen.

Tarvitsemme kokeiluja

Tarvitsemme Urbaania Kasvua hankkeen kaltaisia projekteja, joissa luodaan uusia tapoja kehittää aikuisväestön osaamista sekä lisätä koulutukseen osallistumista niissä ryhmissä, joiden osaaminen ei ole riittävällä tasolla. Yhtä tärkeää on se, että kokeilut toteutetaan tutkijoiden kanssa yhteistyössä niin, että niistä voidaan oppia. Mikäli haluamme aidosti auttaa ihmisiä työelämän murroksessa, niin täytyy olla varma siitä, että teemme asioita, joista on oikeasti apua. Urbaania Kasvua hankkeen kaltaiset satunnaistetut kenttäkokeet ovat paras mahdollisuutemme tuottaa luotettavia vastauksia sekä elinkeino- että sosiaalipolitiikan kannalta keskeiseen kysymykseen siitä, miten aikuisväestön osaamista voidaan kehittää tehokkaasti.

---