Kuinka löytää se oikea? Matka digitaalisten oppimisalustojen maailmaan

Blogi Yleinen

TEKSTI  | Anniina Honkonen

Ulkoasultaan visuaalinen ja motivoiva, sisällöltään monipuolinen, selkeä käyttäjäanalytiikka, mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen, mobiilikäytön mahdollisuus… Paljon kriteereitä oppimisalustalle. Näin Urbaania kasvua Vantaa -hanke löysi tavoitteisiinsa ja tarpeisiinsa sopivan oppimisalustan vantaalaisen työvoiman osaamisen kasvun tukemiseksi.

Oppimisessa ja opettamisessa ollaan tällä hetkellä tilanteessa, jossa joudutaan vastaamaan oppijoiden monimuotoisiin tarpeisiin. Erilaiset oppimisympäristöt ja pedagogiset ratkaisut voivat turvata yksilöllisten opintopolkujen rakentamisen, jolloin huomioidaan niin opiskelijan kuin työelämän tarpeet (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019: 23). Oppiminen painottuu yhä enemmän luokkatilojen sijaan verkossa tapahtuvaksi.

Työn ohessa tapahtuvan oppimisen tukena verkkokurssit ovat äärimmäisen tehokkaita. Verkkokurssit takaavat kiireisille oppijoille joustavuutta opiskella omaan tahtiin ja oman aikataulun mukaan. Lisäksi verkkokursseilla saadaan aikaan hyviä oppimistuloksia (FITech 2019). Pelkkä verkkokurssi ei kuitenkaan riitä: tutkimusten mukaan oppimistulokset ovat parhaimpia silloin, kun yhdistetään verkko-opiskelua kasvokkain tapahtuvaan opiskeluun (FITech 2019) eli hyödynnetään monimuotoista opiskelua, kuten esimerkiksi sulautuvaa oppimista (Blended Learning, kts. esim. Joutsenvirta & Kukkonen 2009; Joutsenvirta & Myyry 2016).

Verkkokurssin kultaiset säännöt

Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on löytää ratkaisuja vantaalaisen työvoiman, sekä työssäkäyvien että työttömien, osaamisen kehittämiseen. Yksi osaamisen kehittämiseen tähtäävä ratkaisu ovat hankkeessa ammattikorkeakoulujen suunnittelemat ja toteuttamat kurssit, koulutukset ja valmennukset, joiden toteutusta varten tarvittiin digitaalinen oppimisalusta. Oppimisalustalta vaadittavia ominaisuuksia hahmotellessamme pyrimme huomioimaan hankkeen tavoitteiden lisäksi verkkokurssien luomisen kuusi kultaista sääntöä (ks. FITech 2019), jotka on esitetty kuviossa 1.

Kuvio 1. Verkkokurssien kuusi kultaista sääntöä (FITech 2019).

Hankkeessa koulutuksia toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtorit, joille oppimisalustoista tuttuja olivat pääasiassa Optima ja Moodle. Hankkeelle haluttiin kuitenkin oma yhtenäinen oppimisalusta, johon eri organisaatioista koostuvan hanketiimin jäsenten olisi helppo kirjautua. Toinen tärkeä vaikuttava asia oli, että koulutuksiin osallistuvien opiskelijoiden kirjautumisen alustalle tulisi olla helppoa eikä olla sidoksissa mihinkään organisaatioon. Näiden syiden vuoksi lähdettiin kartoittamaan muita olemassa olevia oppimisalustoja.

Millaisia kilpailijamme ovat?

Kenties tunnetuimpia, keskenään melko erilaisia oppimisalustoja ja samalla sisältöpalveluja ovat esimerkiksi TEDTalksKhan AcademyGoogle Digital Academy sekä Elements of AI. Verkkokurssien erilaisista sisällöistä ja toteutusmuodoista riippumatta kaikille yhteistä on tukea ja kannustaa jokaista oppimaan uutta, kehittämään ja kehittymään. Lisäksi yhteistä on se, että kurssit ovat (pääasiassa) maksuttomia, niitä voi suorittaa omaan tahtiin ja kursseista voi suorittaa juuri ne osat ja palikat, jotka oppija itse haluaa ja jotka häntä kiinnostavat. Tällaisista laajoista avoimista verkkokursseista käytetään termiä MOOC (Massive Open Online Course).

Elements of AI -verkkokurssin luoneen Reaktorin koulutusvastaavan Megan Schaiblen mukaan nykymaailman verkkokurssit eivät enää kilpaile toisten verkkokurssien kanssa, vaan vapaa-ajan medioiden, kuten Facebookin ja Netflixin kanssa (Schaible 2019). Tämä haastaa verkkokurssien toteuttajat pohtimaan ja suunnittelemaan kurssejaan uudesta näkövinkkelistä. Millainen oppimisalusta tukisi oppimista ja kenties sytyttäisi kipinän jatkuvalle oppimiselle ja itsensä kehittämiselle?

Oppimisalustan kriteerit

Listasimme kriteereitä, joita toivoimme oppimisalustalla olevan. Ensinnäkin alustan tuli sopia projektin tavoitteisiin tukea vantaalaisten yritysten työntekijöiden jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittymistä. Toisekseen, jotta henkilö jaksaa paneutua uuteen asiaan, alustan tulee olla helppokäyttöinen ja käyttöjärjestelmän nopeasti ja helposti omaksuttavissa. Lisäksi alustan ja siellä olevien kurssien tulee olla innostavia ja mukaansa tempaavia niin visuaalisesti kuin sisällöllisesti. Visuaalisuus tulee näkyä myös etenemisessä: ajantasainen tieto oman opiskelun sujumisesta motivoi jatkamaan.

Sisällöllisesti alustan tulisi mahdollistaa formaalin, non-formaalin ja informaalin tiedonsaannin ja oppimisen yhdistämisen. Alustan tulisi olla kuin ehtymätön tietovaranto, jossa henkilö voi liikkua ja ottaa itselleen kiinnostavimmat ja omaa osaamista kehittävimmät kohdat. Oppimisalustan tulisi myös mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen ja palautteen antamisen sekä vertaistuen. Kurssin toteuttajien näkökulmasta kursseista saatava käyttäjäanalytiikka on tärkeää, jotta sisältöä ja toteutusta voidaan muokata nopeastikin käyttäjien toiveiden, tarpeiden ja ”kulutustottumusten” mukaan. Lisäksi kriteerinä oli suomenkielinen käyttöjärjestelmä ja tukipalvelut.

Potentiaalisten oppimisalustojen arviointia

Palveluntarjoajien kartoituksessa löytyi 12 potentiaalista oppimisalustaa, joista valitsimme neljä toimijaa tarjouspyyntöjä ja jatkoarviointia varten. Saimme sekä pikaopastuksen että omat käyttäjätunnukset alustoille, joten pääsimme konkreettisesti testaamaan alustoja. Oppimisalustat olivat Datafisher, Howspace, TWID sekä Vuolearning. Testausten perusteella arvioimme oppimisalustoja seuraavista näkökulmista:

  • kokonaisuuksien visuaalisuus ja selkeys
  • monipuolisuus
  • palautteen antamisen mahdollisuus
  • käyttödatan tarkkuus
  • käyttödatan visuaalisuus
  • mobiilikäyttö

Datafisher-alustaa oli hankkeessa käytetty jo aiemmin koulutusten pilottiviikolla keväällä 2019. Erittäin hyvä ominaisuus oli opiskelijalle näkyvä aloitussivu, jossa kurssit on jaoteltu erilaisiin kokonaisuuksiin (kurssit, joihin olet liittynyt, käynnissä olevat kurssit, omat suosikit -lista, inspiroivat kurssit eli ehdotelma sopivista kursseista). Toisaalta uuden kurssin luominen tuntui aluksi vaikealta ja sekavalta, eikä palautteen antaminen onnistunut. TWID-alustalla uuden kurssin luominen oli monivaiheinen prosessi ja sisältömahdollisuudet rajalliset. Palautteen antaminen ei ollut mahdollista, mutta mobiilikäyttö onnistui.

Howspace-alustalla uuden kurssin luominen oli selkeämpää ja siellä pääsi suoraan käsiksi sivuston näkymän muokkaukseen: visuaaliselle hahmottajalle mahtava juttu. Myös käyttäjäanalytiikkaa oli saatavilla kiitettävä määrä. Koko kurssi rakennettiin yhteen pötköön, mikä saattaa joillekin olla hankalasti hahmotettava asia. Lisäksi suuren tietomäärän sisältävä kurssi on konkreettisesti pitkä sivu, jota selaa loputtomiin. Vuolearning-alustalla kokonaisuuksien visuaalisuus ja hahmottaminen oli selkeää ja helppoa. Palautteen antaminen osallistujille onnistui ja käyttäjäanalytiikkaa oli saatavilla monipuolisesti. Alusta on pilvipohjainen, joten se toimii myös mobiilisti.

Oman testauksen lisäksi toteutimme vielä nopean käyttäjätestauksen loppukäyttäjillä Vuolearning-alustasta. Kokosimme alustalle lyhyen kurssin, jota hankkeen yhden partneriyrityksen neljä työntekijää testasivat tietokoneella ja mobiilisti sekä antoivat palautetta käytettävyyteen liittyen. Testaajien antama palaute oli pääosin positiivista. Kirjautuminen alustalle koettiin olevan suhteellisen helppoa, samoin kurssin kokonaisuuden hahmottaminen. Kurssin sisältöjen eli videoiden, linkkien ja tiedostojen katselu koettiin helpoksi, samoin tehtäviin vastaaminen ja dokumenttien/tehtävien palauttaminen alustalle. Keskustelualueen käytössä ilmeni hieman haasteita, mutta palautteen antamisen mahdollisuus koettiin helpoksi.

Valittu oppimisalusta

Kilpailutuksen ja pisteytyksen päätteeksi hankkeen koulutusten oppimisalustaksi valikoitui Vuolearning, joka otettiin käyttöön lokakuussa 2019. Oppimisalusta vastaa hankkeen tavoitteisiin toimimalla osaamisen kasvun digitaalisena fasilitaattorina täyttäen sille annetut teknologiset ja sisällölliset kriteerit.

Vuolearning Oy:n asiakastuki tarjoaa alustan käyttöönottoon verkkokoulutuksen, jossa käydään läpi perusasiat kurssin luomisesta ja sisällön tuomisesta sekä käyttäjäanalytiikasta. Koulutus varmistaa sujuvan aloittamisen ja tarjoaa käytännöllisiä vinkkejä siitä, miten kursseista saa mielenkiintoisempia ja käyttäjäystävällisempiä.

KUVA 1. Kuvakaappaus Vuolearning-alustasta.

Kurssien sisällön luominen onnistuu olemassa olevista materiaaleista, kuten PowerPoint- tai PDF-tiedostoista. Lisäksi niitä voi rikastuttaa esimerkiksi multimedioilla, kuten kuvilla, videoilla ja äänitiedostoilla sekä syventää erilaisilla tehtävillä.

Alustalle voi luoda keskustelualueen, jossa on mahdollisuus tietojen jakamiseen, kysymysten esittämiseen ja vertaistukeen. Lisäksi palautteen anto onnistuu molempiin suuntiin. Kurssin kouluttaja voi antaa yksittäisille kurssilaisille palautetta esimerkiksi tehtävistä ja kurssilaiset voivat vastaavasti antaa palautetta kurssin sisällöstä ja materiaalista. Tehtävien arviointi onnistuu myös vertaisarviointina.

Alusta luo automaattisesti raportteja käyttäjäanalytiikasta. Raportteja saa niin yksittäisen käyttäjän kuin koko ryhmän edistymisestä ja kurssimateriaalin läpikäynnistä (lukeminen, videoiden katselu, tehtäviin vastaaminen). Selkeä ja helppolukuinen analytiikka auttaa kurssin vetäjää kehittämään kurssin sisältöä, mutta samalla se toimii oppijoiden oman edistymisen seurannan työkaluna ja motivoijana.

Käyttäjäkokemuksia

Oppimisalustan käyttäjäkokemusta on kertynyt marraskuusta 2019 alkaen, jolloin pyörähtivät käyntiin hankkeen ensimmäiset kurssit. Hankkeen ensimmäiseen kasvudiiliin sisältyvät koulutukset jatkuvat maaliskuulle 2020 asti. Yhteensä kursseja toteutetaan maaliskuun loppuun mennessä 22. Näin kurssien vetäjät ovat kommentoineet oppimisalustaa:

Selkeä ja helppokäyttöinen oppimisympäristö, jonka selainpohjainen toimintamalli auttaa käyttöönotossa: nettisivujen logiikkaa noudatteleva alusta tuntuu tutulta jo vartin käytön ja kokeilun jälkeen. Rakenne on riittävän yksinkertainen ja selkeä, joten oppimisympäristöä voi lähteä luomaan ilman aiempaa kokemusta tai edes ohjeistusta.

Videot, kuvat ym. toimii alustalla hyvin. Kurssin sisällöt ja rakenne helposti hahmotettavissa.

Vuolearning suosii – ja mielestäni myös kannustaa oppimisympäristön tekijää – luomaan uutta materiaalia. Tämä on hyvä asia, mutta vaatii hieman enemmän aikaa. Kun vanhan materiaalin, valmiin powerpoint-tiedoston, tuominen alustalle ei onnistu, joutuu sisältöä pohtimaan uudelleen.

Analytiikan avulla on kätevää seurata, kuka oppimisympäristöön kirjautuu ja mitä sisältöä luetaan eniten, mitä vähiten. Tämä on suoraa palautetta myös verkkoympäristön sisällönluojalle.

Oppimisalustan loppukäyttäjien eli oppijoiden kokemuksia kerätään maaliskuuhun saakka, jolloin ensimmäiseen diiliin kuuluvat koulutukset päättyvät. Heidän palautettaan ja kokemuksiaan hyödynnetään seuraavan diilin kurssien luomisesta ja sisältöjä suunniteltaessa. Kokonaisuudessaan prosessi hankkeen tavoitteisiin ja asetettuihin kriteereihin vastaavan oppimisalustan löytämiseksi ja käyttöön ottamiseksi on aikaa vievä, mutta sitäkin tärkeämpi tehdä perusteellisesti.  Erilaisia oppimisalustoja ja sisällöntuottajia on paljon ja teknologia niiden takana kehittyy koko ajan. Samoin muuttuvat käyttäjien tarpeet. Tärkeää on miettiä realistisesti ne kriteerit, jotka oppimisalustan tulee täyttää, sekä käyttää aikaa erilaisiin alustoihin tutustumiseen ja niiden testaamiseen. Tässä hankkeessa onnistuttiin löytämään hankkeen tarpeita vastaava oppimisalusta, joka omalta osaltaan tukee osaamisen kasvun kehittymistä.

Lähteet