Kuuluvatko tunteet työelämään?
TEKSTI | Tuija Liljander
Tunteista puhuminen työn yhteydessä voi synnyttää mielikuvan irrallisesta ja kiusallisestakin ilmiöstä. Ei pitäisi – tunteilla on nimittäin suuri vaikutus työntekijöiden suorituskykyyn ja yrityksen tuloksiin. Se, että tunnistamme tunteita itsessämme ja työyhteisössä ja kykenemme myös vaikuttamaan niihin, on tärkeä osa työyhteisön tuloksellista toimintaa ja johtamista.
Tunteita voi jäsentää ja niihin voi vaikuttaa
Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa on tavoitteena tukea yritysten kasvua ja osaamisen kehittämistä. Yksi työyhteisöissä usein vähemmälle huomiolle jäävä, yrityksen tuloksiinkin vaikuttava asia, on tunteiden tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen. Erityisesti johdon ja esimiesten olisi kuitenkin hyvä tietoisesti tarkastella ja kehittää myös yrityksen tunneilmastoa.
Jarkko Rantanen käsittelee monipuolisesti tunteita ja niihin vaikuttamista teoksessaan ”Vaikuta tunteisiin – lisää voimaa tekemiseen”. Hän puhuu negatiivisten tunteiden käsittelystä ja positiivisten tunteiden herättelystä. Tunteita voi tarkastella myös kolmella tasolla: omien tunteiden käsittely, toisten tunteiden kohtaaminen tai kokonaisen ihmisjoukon tunteiden johtaminen. Tällainen tunteiden jäsentely antaa kehikon, jonka avulla eri tilanteita ja tunteita voi pohtia systemaattisemmin.
Voiko tunteisiin sitten vaikuttaa, miten haluaa? Se ei tietenkään ole mahdollista, mutta tunteiden taustalla on periaatteita, joiden tunnistaminen auttaa tunteisiin vaikuttamisessa. Ensimmäisenä edellytyksenä on, että tunteisiin on saatava yhteys – sekä omiin, että muiden tunteisiin. Silloin syntyy aitoja kohtaamisia ja tunteisiin vaikuttaminen mahdollistuu.
Myös tunteiden sanoittamisen merkitys on keskeistä – ja vaikeaa. Tunteiden sanoittaja on melkoinen nuorallatanssija. Jos sanoittaminen onnistuu, siitä voi olla suunnaton apu yhteyden syntymiselle. Epäonnistuessa tilanteen voi menettää aika totaalisesti, yhteyttä ei synny, eikä vaikuttaminen ole mahdollista. Tunteiden sanoittamisessa liikutaan hyvin henkilökohtaisella alueella, joten se kannattaa tiedostaa toiminnassaan.
Positiivinen ajattelu ei toimi päälle liimattuna
Usein työelämässäkin puhutaan positiivisen ajattelun merkityksestä asioiden edistämisessä. Rantanen pitääkin positiivisten tunteiden herättelyä tärkeänä työelämässä. Positiivinen ajattelu ei kuitenkaan ole arvo sinänsä. Sitä ei voi rakentaa tyhjästä tai kuorruttaa sillä negatiivisia tunteita ja ajatuksia. Aitojen tunteiden ja haasteiden kohtaaminen on lopulta tärkeintä, vaikka myönteinen ajattelu onkin keino myös kielteisten tunteiden käsittelyssä. Pitäisi pysähtyä ja miettiä, mitä kielteinen tunne kertoo, eikä kieltää sitä positiivisen ajattelun nimissä.
Organisaation tunneilmastoa voi johtaa
Mistä organisaation tunneilmasto syntyy? Perusasioiden, kuten työn turvallisuuden, palkan, aseman, työvälineiden ja työskentelyolosuhteiden pitää tietysti olla kunnossa. Näissä esiintyvät puutteet aiheuttavat helposti negatiivisia tunteita. Mutta vain niitä jatkuvasti parantamalla ei synny syvällistä motivaatiota. Vaikka palkka olisi kunnossa ja työvälineet viimeisen päälle, ne eivät korvaa työn mielekkyyden, henkilökohtaisen kehittymisen, arvostuksen ja vastuun puutetta. Syvällisen motivaation syntymiseen tarvitaan näiden motivaatiotekijöiden vahvistamista ja tietoista tunneilmaston johtamista.
Tunneilmaston johtaminen alkaa omien tunteiden ja niiden ilmaisemisen tunnistamisella. Millaisia tunteita koen työssäni ja miten välitän niitä, tietoisesti tai tiedostamatta, ympäristööni? Myös palaute työyhteisöltä voi auttaa omien tunteiden tunnistamisessa.
Johdon huomio ja kiinnostus työntekijöitä kohtaan on myös merkityksellistä tunneilmaston näkökulmasta. Henkilöstö vaistoaa todella herkästi johdon aidon kiinnostuksen henkilöstöstä ja organisaation tavoitteista. Ja vielä herkemmin sen, jos aitoa kiinnostusta ei ole.
Myös esimiehen läsnäolo sekä kiinnostus alaisista ja heidän työtehtävistään on todella tärkeää. Tämä jää usein sivuun esimerkiksi asiantuntijaorganisaatiossa, joissa johto saattaa aliarvioida asiantuntijoiden tarvetta tulla nähdyksi työssään. Kuitenkin esimiesten ja johdon kiinnostuksen osoittaminen on äärimmäisen tärkeää kaikenlaisissa organisaatioissa. Tällä luodaan vahvasti pohjaa työyhteisön tulokselliselle toiminnalle.
Tunteita tunnistamalla pääsee pidemmälle
Tunteisiin, niiden tunnistamisen ja niihin vaikuttamiseen liittyvät asiat eivät ole yksinkertaisia, eikä sama kaava tai ohje tehoa joka tilanteeseen. On kuitenkin uskomatonta, miten pienillä asioilla: sopivalla asenteella, sanoilla ja kysymyksillä, voi saada niin paljon enemmän aikaan. Kun tunnistaa tunteita vuorovaikutustilanteessa, ymmärtää itse tilannetta paremmin ja toisaalta voi saada toisen ihmisen miettimään asioita ihan uudella tavalla. Tällöin päästään asiassa huomattavasti pidemmälle. Tunteet kuuluvat työelämään ja niiden merkitystä ei tulisi aliarvioida.
Lähde
Rantanen, J. 2015. Vaikuta tunteisiin, lisää voimaa tekemiseen. Talentum.