Työ ja ammatit muuttuvat — pysynkö perässä?
TEKSTI | Eija Lepistö ja Suvi Sivén
Ammattien ja työn muuttuessa meistä monella risteilee ajatuksia siitä, miten pitää ammattiosaamisensa työmarkkinakelpoisena. Ammattiosaamisen vahvistamiseen on tarjolla monipuolisia koulutus- ja opintoväyliä. On mahdollisuuksia tehdä erilaisia tutkintoja, tutustua jatkuvan oppimisen vaihtoehtoihin ja täydentää muuntokoulutuksella aiemman opistoasteen tutkintoa.
Täydennyskoulutuksia voidaan suunnitella yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa ja niiden avulla voidaan kouluttautua vastaamaan muuttuneita tilanteita ja tarpeita työssä. Tutkintokoulutuksesta kiinnostuneet voivat suorittaa yksittäisiä opintojaksoja esimerkiksi polkuopinnoilla, joita kaikille avoimet ammattikorkeakoulun opinnot tarjoavat.
Erikoistumisopinnot ovat tarkoitetut korkeakouluopintojen jälkeen ja ovat paikkakunnasta riippumattomia. Lisäksi Urbaania kasvua Vantaa -hankkeella on tarjota erilaisia räätälöityjä koulutuksia Vantaan pk-sektorin yhteistyöyrityksille ja mahdollisuus päivittää omaa osaamista yhteistyössä työnantajan kanssa.
Omaa opintopolkua rakentaessa on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa oma ammattiosaaminen. Vaihtoehtoja on monia ja erilaisilla opintopoluilla voi kehittää omaa osaamistaan.
Erilaiset opiskelumahdollisuudet Suomessa
Suomessa on mahdollista opiskella monella eri tavalla. Työelämä ja ammatilliset vaatimukset muuttuvat ja erilaistuvat koko ajan. Elinikäinen oppiminen onkin tässä ajassa elinehto pienemmässä ja suuremmassa mittakaavassa. Näitä vaateita vastaamaan on muodostettu suomalainen koulutusjärjestelmä, joka sisältää mm. 164 erilaista ammatillista tutkintoa. Tutkintojen sisällä valinnaisuus lisääntyy ja on mahdollista erikoistua tutkinnon sisällä. Työelämän uusiin osaamistarpeisiin vastataan ensisijaisesti tutkintojen sisältöjä muuttamalla. Opintoja pohtivan onkin mietittävä vastatausta kysymykseen siitä, että vastaako nykyinen osaaminen tulevaisuuden uusiin ja muuttuviin haasteisiin.
Ammattikorkeakouluopinnot: tutkinto tai tutkinnon osat
Ylioppilas- tai ammatillisen tutkinnon jälkeen osaamistaan voi täydentää ja syventää alemmalla korkeakoulututkinnolla ja se jälkeen edelleen ylemmällä korkeakoulututkinnolla. Nykyisin AMK-tutkintoihin on mahdollista opinnollistaa omassa työssä tarvittavaa osaamistaan valittujen opintojen sisällöllisten osaamisten mukaan. Tämä tarkoittaa, että oman uudistuvan työn vastatessa opintosuunnitelmassa mainittuja osaamisia sitä on mahdollista saada suoritus esimerkiksi erilaisten sovittavien tehtävien tai näyttöjen kautta. Keskustelun työnsä yksilöllisestä opinnollistamisesta voi aloittaa esimerkiksi oman koulutusorganisaatiossa olevan ohjaajansa sekä oman esimiehensä kanssa.
AMK-tutkinnon suorittamisen lisäksi avoimen ammattikorkeakoulun kautta voi suorittaa yksittäisiä AMK-opintoja, joita opiskelija voi halutessaan sisällyttää esimerkiksi täydentäviin opintoihin seuraavien kymmenen vuoden ajan osaksi tulevaa tutkintoa. Oman työnsä ohella voi tehdä täydentäviä tai erikoistumisopintoja, jos haluaa syventää jotakin tiettyä osaamisaluetta AMK-tasoisesti. Lisätietoja erilaisista ammattikorkeakouluopinnoista löytyy eri ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta. Tutustu Laurea-ammattikorkeakoulun opintotarjontaan (aukeaa Laurean sivuille) ja Metropolian opintotarjontaan (aukeaa Metropolian sivuille).
Ammatillinen tutkinto
Ammatilliset toisen asteen tutkinnot voi toteuttaa myös oppisopimuksella: ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Kaikki nämä tutkinnot avaavat lisäksi väylän ammattikorkeakouluopintoihin ja sitä kautta yliopistoon saakka. Osaamista voi kehittää suorittamalla joko koko tutkinnon tai aiempaa joustavammin vain tutkinnon osia. Työelämässä tarvittavien perustaitojen vahvistamiseksi yhteiset tutkinnon osat kuuluvat kaikkiin perustutkintoihin. Kuviossa 2 näkyvät oppisopimuksen ja koulutussopimuksen toimintamallit ja kokonaisuuden rakenne. Koulutussopimus tehdään silloin, kun opiskelija on jo oppilaitoksen kirjoilla ja hän menee työpaikalla tapahtuvaan opiskelujaksoon ilman palkkaa. Koulutussopimuksen ja oppisopimuksen suurin ero on juuri siinä, että koulutussopimuksessa ei makseta palkkaa, kun taas oppisopimus on aina palkallinen työsopimus.
Henkilökohtaistaminen, on henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa määritellään osaamisen hankkiminen eli keskeiset työtehtävät ja opintojen ja näyttöjen ajoittuminen. Oppisopimus tarkoittaa aina työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa kirjallista sopimusta oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä.
Mitä on oppisopimusopiskelu? Sopisiko se juuri minulle?
Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen joko vakituiseen tai määräaikaiseen työsopimukseen, sekä työnantajan ja koulutuksen järjestäjän väliseen sopimukseen. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS). Osaamista hankitaan pääasiassa työpaikalla, opiskelua täydennetään tarvittaessa opinnoilla oppilaitoksessa, verkossa ja oppimistehtävinä.
Työpaikalla opiskelijalle valitaan työpaikkakouluttaja, joka ohjaa, tukee ja neuvoo opiskelijaa arjen työtehtävissä ja oppimisen etenemisessä. Työpaikkaohjaaja on opiskelijan tärkein tukipilari työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Opintojen etenemisestä keskustellaan yhdessä, suunnitellaan ohjausta ja työtehtäviä, sekä mietitään järkeviä työkokonaisuuksia ja miten oppimistehtäviä suoritetaan juuri omaan työhön kohdistaen ja omille asiakkaille suunnaten. Viikoittainen työajan tulee olla vähintään 25 tuntia. Työpaikalle voidaan maksaa koulutuskorvausta, mikäli ohjaus aiheuttaa kuluja ja tulojen menetystä työnantajalle.
Yrittäjälle voidaan tehdä yrittäjän oppisopimus, hänen työpaikkakouluttajanaan eli Mentorina toimii aina toinen yrittäjä, jolla on voimassa oleva oma yritys ja Y-tunnus. Toisen asteen ammatillinen koulutus voi siis olla myös oppisopimuskoulutusta, joka pohjautuu Opetushallituksen hyväksymiin näyttötutkinnon perusteisiin (aukeaa opintopolku-palvelussa) à Ammatillinen koulutus.
Oppisopimuksessa oppiminen on työpaikalla tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Se sisältää monipuoliset ja tutkintoon sopivat työtehtävät ja mahdollisesti työnkiertoa. Tärkeässä osassa on myös teoriatietojen soveltaminen käytäntöön, sekä ongelmatilanteiden ratkaiseminen työssä oman työpäivän aikana. Laadukas ja monipuolinen oppiminen vaatii ohjauskeskusteluja (opiskelija ja yöpaikkaohjaaja), sekä kehityskeskusteluja (opiskelija ja esimies). Opiskelija ja työpaikkaohjaaja voivat yhdessä suunnitella oppimistehtävien soveltamista juuri omaan työhön. Selvitetään, että minkälaisia työtehtäviä tekemällä ammatillinen osaaminen kehittyy. Yhdessä ohjaaja ja opiskelija pohtivat miten teoriaa sovelletaan käytäntöön ja miten se muuttuu käytännön työtehtäviksi. Keskustelun, palautteen ja arvioinnin kautta varmistetaan, miten opiskelija on sisäistänyt ja ymmärtänyt uuden oppimansa.
Oppisopimusopiskelijan on hyvä osallistua kaikkiin työpaikan toimintoihin, kuten tiimipalavereihin, suunnitteluun, strategian luomiseen ja toteutukseen. Projekteihin ja erilaisiin työryhmiin osallistuminen vahvistaa opiskelijan osaamista ja sitouttaa hänet hyvin omaan työyhteisöönsä. Oppisopimuskoulutus on aina tavoitteellista ja päämäärätietoista toimintaa, joten oppimisen arviointi ja palaute ovat tärkeässä asemassa ja tukee ammatillisuuden kehittymistä. Opiskelija voi itsekin opastaa, perehdyttää ja opettaa muita. Hänellä on se uusin tieto ja taito, mitä oppilaitoksessa on annettu.
Opiskelijalla on oikeus ja velvollisuus muiden työntekijöiden työskentelytapojen havainnoimiseen ja seuraamiseen, hänellä on myös mahdollisuus kokeilla uusia asioita ja uusia toimintamalleja.
Opinnot oppilaitoksessa täydentävät työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja antavat teoreettisen pohjan ammatilliselle toiminnalle. Lähijaksot ja koulutuspäivät oppilaitoksessa koostuvat seuraavista asioista: työpajat, teoriaopinnot, kirjalliset tehtävät, työnäytteet, ennakkotehtävät koulutuspäiville, kokemustiedon jakaminen opiskeluryhmässä, verkko-oppimisympäristön hyödyntäminen, oman oppimisen arviointi ja palaute. Lähipäivien määrä vaihtelee tutkinnoittain ja myös opiskelijan oman henkilökohtaisen suunnitelman ja osaamisen mukaan. Perustutkinnoissa (noin kaksi vuotta) lähipäivä on yksi päivä viikossa. Ammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa (noin yksi vuosi) lähipäiviä on yhteensä kaksitoista tai neljätoista päivää.