Osaamisen päivitys oppisopimuksella on tehty helpoksi
TEKSTI | Elina Salo
Osaamisen kehittämisen palveluita vantaalaisille yrityksille suunniteltaessa osoittautui oppisopimus houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Hankepalveluilla ratkottiin oppisopimuksen tunnettavuusongelmaa ja madallettiin aloituskynnystä tarjoten yritykselle oma asiantuntija rinnallakulkijaksi osaamisen kehittämisen prosessiin. Ajantasaisesta osaamisesta hyötyy sekä työnantaja että työntekijä.
Oppisopimusta ei tunneta yrityksissä riittävän hyvin
Oppisopimus on käytännönläheinen tapa ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Hankkeessa hankittujen kokemusten myötä on huomattu, että yrityksissä oppisopimuksen monet mahdollisuudet ovat harmillisen vähän tunnettuja. Yritysten keskuudessa opiskelutapa ei välttämättä ole ollenkaan tuttu tai oppisopimusta ei ole huomattu ajatella jatkokoulutusmahdollisuutena. Oppisopimuksen sopivuus jo työssä olevan henkilöstön osaamisen kehittämiseen on erityisen huonosti tiedossa. Hanketyössä vantaalaisten pk-yritysten kanssa on käynyt ilmi, ettei pienillä yrityksillä ole aina osaamista tai resursseja ottaa selvää koulutuskentän monimuotoisuudesta, mikä osaltaan ruokkii osaamisvajeen riskiä.
Suomessa on valtavan laajat osaamisen kehittämisen mahdollisuudet, jonka myötä kaikkien koulutusvaihtoehtojen haltuun ottaminen on suuri ponnistus osaamisen kehittämisestä vastaavalle henkilölle. Näin ollen hanketyössä on tullut vastaan tietämättömyyttä myös yritysten koulutus-, valmennus- tai kehittämispalveluissa toimivien ammattilaisten keskuudessa. Ammattilaisten joukossa oppisopimus yleensä tunnetaan pääpiirteittäin, mutta silti ei aina ole oivallettu sen koko potentiaalia ja monikäyttöisyyttä.
Oppisopimusmallissa ratkaistaan yrityksen ja henkilöstön koulutustarpeet ja sovitetaan ne yhteen.
Huono tunnettuus on harmillisesti aiheuttanut sen, että oppisopimusopiskelu on toistaiseksi alihyödynnettyä työelämässä. Työelämän jatkuvan oppimisen tarve on kiistatonta ja osaamisen kehittämisen merkityksellisyys on läsnä useissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa (kts. esim. Jatkuvan oppimisen uudistus, TEM 2020). Vantaalla osaamisen kehittämistarpeet ovat erityisen kriittiset. Vantaalaisen työvoiman osaamistaso on keskimäärin matalampi kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa, mikä johtuu muun muassa Vantaan elinkeinorakenteesta. Tätä osaamisvajeriskiä pystytään purkamaan matalalle osaamistasolle ja työvoimaintensiivisille aloille erityisen hyvin sopivalla oppisopimusopiskelulla, jossa oppiminen on kiinni yrityksen ja työntekijän arjessa.
Hanke auttaa yrityksiä
Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen yksi keskeisimmistä tavoitteista on vantaalaisen työvoiman matalan osaamistason kehittäminen. Kasvudiili 2:ssa ongelmaa on lähdetty taklaamaan erityisesti oppisopimuskoulutuksen kautta. Hankkeessa kehitetyllä, vantaalaisille pk-yrityksille suunnatulla, ammatillisen osaamisen kehittämispalvelulla pyritään lisäämään oppisopimuksen tunnettavuutta yritysten ja työntekijöiden keskuudessa.
Hankkeen mallissa yrityksille tarjotaan kokonaisvaltainen ”avaimet käteen” -palvelu ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Palvelun lähtökohtana on yrityksen tarpeiden kartoitus ja se aloitetaan aina yritysjohdon kanssa keskustellen. Keskustelujen perusteella yhdessä yrityksen kanssa räätälöidään tarpeen mukainen kokonaisuus. Kokonaisuuteen voi kuulua esimerkiksi infotilaisuuksia, joilla lisätään osaamisen kehittämisen tietoisuutta ja oppisopimuksen tunnettavuutta yrityksen eri portaissa. Infon lisäksi valikoimassa on ohjauskeskusteluita sopivan osaamisen kehittämisen polun löytämiseksi yksilötasolla. Kun polku on selkiytynyt, hanke tukee opintokokonaisuuden suunnittelukeskustelua yhdessä kouluttajatahon kanssa. Hankkeen asiantuntija kulkee yrityksen rinnalla koko palveluprosessin ajan, aina oppisopimuksen solmimiseen asti. Palvelukokonaisuuksien laajuudet ja kestot ovat vaihtelevia. Pisimmät yhteistyöprosessit ovat kestäneet puolisen vuotta, ja nopeimmat ovat sujahtaneet läpi kahdessa viikossa.
Ammatillisen osaamisen kehittämispalvelu on suunniteltu yrityslähtöisesti. Kehitystyössä on lähdetty yhdessä yritysten kanssa hakemaan ratkaisua tunnistettuun tarpeeseen ja työelämälähtöistä mallia on luotu yhteiskehittäen. Pohjana on ollut hankkeen partneriyritysten kanssa tehdyt pilotit (Kts. teksti InfoCaren pilotista). Kokonaisuutta kehitetään entisestään sen mukaan, kun käyttökokemusta kertyy. Vantaan ammattiopisto Varian asiantuntemus ammatillisesta koulutuksesta ja oppisopimuksista yhdistettynä ensikäden yritystietoon on synnyttänyt ainutlaatuisen tavan tavoitella korkeampaa osaamistasoa vantaalaisiin yrityksiin.
Ensimmäiset käyttökokemukset pk-yrityksistä
Hankkeessa luodut ammatillisen osaamisen kehittämispalvelut on otettu vastaan vantaalaisten pk-yritysten keskuudessa suurella mielenkiinnolla. Ensikokemukset osoittavat, että tietoa lisäävälle ja rinnalla kulkevalle ohjaukselle on yrityksissä tarve. Hankkeen asiantuntijat on ilomielin kutsuttu yrityksiin tekemään tarvekartoitusta ja luomaan henkilöstölle osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Jo tähän mennessä voidaan todeta havainto, että etenkin kohdejoukkomme pienimmissä, 10–20 henkilötyövuoden kokoisissa, yrityksissä ei ole osaamista tai resurssia osaamisen johtamiselle. Näin ollen osaamisen kehittämisen vajetta on syntynyt.
Pienissä yrityksissä osaamisen puutteet tunnistetaan riskitekijöiksi tai kyetään näkemään henkilöstön ammattitaitojen päivitys kasvun mahdollistajana, mutta asioihin ei ole kyetty sisäisesti tarttumaan. Näin ollen hankkeen proaktiivinen lähestymistapa ja kokonaisvaltainen tukipaketti saa aikaan ketteriäkin toimia. Yhdessä hankkeen asiantuntijan kanssa osaamisvajeet tunnistetaan, luodaan kehittämissuunnitelma ja huolehditaan kaikkien organisaatiotasojen sitouttamisesta mukaan. Kun toimitusjohtajalla ja rivityöntekijällä on yhteinen ymmärrys ja tahtotila osaamisen päivitykseen, ja jokainen panostaa asiaan sovitusti, hoituvat henkilöstön osaamiset ja tutkinnot ajan tasalle yhteisvoimin. Näin voidaan luoda ammattitaitoisen, motivoituneen ja jopa entistä innostuneemman henkilöstön lisäksi yritykseen valtavasti uusia innovaatioita ja uutta potentiaalia. Osaamisen kehittämispalvelun toteuttaminen pk-yrityksissä on vahvistanut pilottivaiheen kokemuksia siitä, että nyt ollaan oikean palvelun, aidon palvelutarpeen ja merkityksellisen tekemisen äärellä.
Oppisopimuksesta varmuutta ja kilpailuetua sekä yritykselle että työntekijälle
Oppisopimus on työnantajalle joustava tapa kasvattaa henkilöstön osaamista.Osaamisen kehittämisen tarpeita voi tula esimerkiksi henkilön vaihtaessa työtehtäviä edeten urallaan tai muutoin työelämän murroksen myötä. Kiivastahtisesti muuttuvassa maailmassa kaikilla aloilla tarvitaan uusien teknologioiden haltuun ottoa, uusien työtapojen opettelemista tai muutoin muuttuvaa osaamista. Osaaminen voi vanhentua nopeasti, jolloin päivitys on tarpeen. Osaamisen kehittämistarpeita voi olla organisaation kaikilla tasoilla: johdolla, esimiehillä, asiantuntijoilla ja työntekijöillä.
Oppisopimuskoulutus on täysin kiinni työelämässä. Henkilöstön osaamisen kasvu heijastuu koko yritykseen monella tasolla.
Oppisopimuksella opiskelu on mielekästä sekä työnantajalle että työntekijälle. Oppi hankitaan aidoissa työtehtävissä ja siihen sisällytetään vain tarpeen mukainen oppilaitosopiskelu. Kun opiskelu nivotaan työtehtäviin, osaaminen tulee varmasti käyttöön. Kun koulutus ei jää arjesta irralliseksi, on se motivoivaa työntekijälle. Konkretia voi myös auttaa tiedon sisäistämistä, kun käytössä on koko ajan esimerkkejä itselle tutusta ympäristöstä. Oppisopimusopiskelun tiedetään sopivan hyvin myös henkilöille, joille perinteinen koulun penkin kuluttaminen ei ole luontaista.
Oppisopimuskoulutus on taloudellisesti edullista. Opinnot ovat opiskelijalle maksuttomia ja niiden ajalta työntekijä saa normaalin palkan. Työnantaja maksaa palkkaa ja työntekijän työpanos säilyy työtehtävissä, muutamia oppilaitospäiviä lukuun ottamatta. Näin ei juurikaan synny sijaistarpeita tai muita vajeita yritykselle. Mikäli oppilaitoksessa opiskeltavat päivät sovitaan olevan työntekijälle palkattomia, maksaa koulutuksen järjestäjä niistä korvausta kompensoimaan menetettyä palkkaa.
Henkilöstön osaamisen kasvu heijastuu aina koko yritykseen. Opiskelu ruokkii idearikkautta ja ajattelun kehittymistä, mikä poikkeuksetta edesauttaa työtehtävissä. Kun yritys on sitoutunut työntekijän osaamisen kehittämiseen, niin oppeja tulee kaupanpäällisenä työyhteisölle laajemminkin. Esimiehen tai kollegojen kanssa sparrailu auttaa opiskelevaa työntekijää ratkomaan tehtäviään, ja samassa ratkeavat aidot työtapaukset. Kasvava osaaminen otetaan yleensä innolla käyttöön ja oppeja jaetaan auliisti työkavereiden kanssa. Opiskelun tapahtuessa vahvassa työelämäyhteydessä kaupanpäälliset eli koko työyhteisön opit ja uudet innovaatiot jalkautuvat aitoon tekemiseen vielä varmemmin.
Oppisopimusopiskelulla kasvaa opiskelijan ammattitaito, mutta myös koko yrityksen osaaminen. Kun yritys kouluttaa henkilöstöään, se viestii yhteistä tulevaisuutta. Työn ohessa opiskelulla viestitään sitoutumista molemmin puolin, mikä tämänhetkisessä maailmantilanteessa, erilaisten epävarmuuksien aikakaudella, on erittäin arvokasta ja luottamusta rakentavaa. Työntekijä vahvistaa tuoreella ammattiosaamisella omaa asemaansa työmarkkinoiden epävarmoissa tilanteissa. Samalla työnantaja takaa kilpailuetunsa varmistamalla oman joukkonsa ensiluokkaisen osaamistason.
Mikä oppisopimus?
Oppisopimuskoulutuksessa osaaminen hankitaan pääasiassa työpaikalla töitä tehden ja todennetaan näytöillä. Näyttö voi muodostua yhdestä tai useammasta työtehtävästä, joiden suorituksen arvioivat opettaja ja työpaikan edustaja. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäksi osaamista voidaan tarvittaessa täydentää oppilaitoksessa tapahtuvilla opinnoilla henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Oppisopimuksella opiskeltaessa opiskelija on työsuhteessa oppisopimuspaikkaan. Koulutus on työnantajalle ja opiskelijalle maksutonta. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa koulutuksen ajalta. Koulutuksen järjestäjä maksaa tapauskohtaisesti työpaikalle koulutuskorvausta ja opiskelijalle tarvittaessa esimerkiksi päivärahaa tai matkakorvauksia opiskelupäiviltä. Oppisopimus sopii sekä työsuhteessa olevan henkilöstön osaamisen päivittämiseen, että uusien työntekijöiden rekrytointiin.
Oppisopimuksella voidaan opiskella kaikkia ammatillisia tutkintoja tai niiden osia. Ammatillisia tutkintoja on kolmenlaisia: 1) Ammatilliset perustutkinnot, 2) Ammattitutkinnot ja 3) Erikoisammattitutkinnot. Perustutkinnoissa kartutetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin. Ammattitutkinnossa osaaminen on tiettyyn tehtävään kohdennetumpaa sekä syvällisempää ja painottuu työelämän tarpeiden huomioimiseen. Erikoisammattitutkinnossa osaaminen menee vielä ammattitutkintoakin syvemmälle ja siihen liittyy ammatinhallinnan lisäksi monialainen osaaminen. Tutkintoja päivitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuviin työelämän tarpeisiin. Tällä hetkellä tutkintovaihtoehtoja on yhteensä 164, joista perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56 kappaletta.
Kaikki 164 eri tutkintoa rakentuvat tutkinnon osista, joita voi opiskella myös sellaisenaan. Pääsääntöisesti tutkinnot rakentuvat pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Valinnaisia tutkinnon osia voi valita tutkintorajojen yli, joten kokonaisuuden saa hyvin sopimaan monenlaiseen tarpeeseen. Opinnot suunnitellaankin aina yksilöllisesti tarpeen mukaisiksi yhdessä opiskelijan, työpaikan ja oppilaitoksen kanssa. Ajantasainen listaus voimassa olevista tutkinnoista ja niiden sisältökuvaukset on koottu ePerusteet-nettisivulle. Koulutuksen järjestäjät auttavat oikeanlaisen tutkinnon ja opintokokonaisuuden löytämisessä sekä opiskelijoita että työnantajia.
Kirjoitus julkaistu alunperin Kokemuksia kentältä -hankejulkaisussa
Lähteet
ePerusteet 2020. Ammatillinen koulutus. Opetushallitus. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/kooste/ ammatillinenkoulutus?hakutyyppi=perusteet
Heinonen, A., Pulkkinen A. & Sivonen, A. 2018. Oppisopimuskoulutus. Tietoa opiskelijalle ja työpaikalle. Vantaan ammattiopisto Varia.
https://www.sivistysvantaa.fi/material/attachments/xQ3yWcXrw/varia_ oppisop_esite.pdf
Laki ammatillisesta koulutuksesta (351/2017) https://www.finlex.fi/fi/ laki/alkup/2017/20170531
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista etuuksista (679/2017) https://www.finlex. fi/fi/laki/alkup/2017/20170679
Opetushallitus 2020. Opintopolku. Ammatillinen koulutus. https:// opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/
Opetushallitus 2020. Tutkintorakenne. https://www.oph.fi/fi/koulutusja-tutkinnot/tutkintorakenne
TEM 2020.Jatkuvan oppimisen uudistus – Tuet ja tavat hankkia työelämässä tarvittavaa osaamista tarkastelussa. https://tem. fi/-/1410845/jatkuvan-oppimisen-uudistus-tuet-ja-tavat-hankkiatyoelamassa-tarvittavaa-osaamista-tarkastelussa