Palaute koulutuksen kehittämisen tukena
TEKSTI | Suvi Sivén
Palautekyselyt ovat olennainen osa koulutuksien suunnittelua ja kehittämistä. Palaute auttaa myös ymmärtämään, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen koulutuskokemukseen. Palautteen tulisi olla kerääjälleen hyödyllistä, mielellään jopa dialogissa tapahtuvaa, ja saatua palautetta tulee tarkastella objektiivisesti. Urbaania kasvua Vantaa –hankkeen teemakoulutuksista kerätyn palautteen mukaan osallistujat painottivat koulutuksista saatavia konkreettisia hyötyjä, omaan työhön liittyviä työkaluja sekä tiedon viemistä käytäntöön.
Osana hankkeen palveluita järjestettiin vantaalaisten yritysten henkilöstölle erilaisia teemakoulutuksia ja -valmennuksia syksyllä 2019 ja talvella 2020. Kaikille koulutusten osallistujille tarjottiin mahdollisuus antaa palautetta anonyymisti sähköisen palautekyselyn välityksellä. Kerätty palaute hankkeen tarjoamista koulutus-, valmennus- tai kurssitilaisuuksista antaa hanketoimijoille mahdollisuuden suunnitella ja kehittää koulutuksia ja valmennuksia asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Palautteen kerääminen ja vastaanottaminen on tärkeää, jotta kaikilla osallistujilla on mahdollisuus tuoda oma äänensä kuuluviin ja tuottaa palautetta koulutuksen tai valmennuksen pitäjälle omasta kokemuksestaan.
Hirsto (2013) tuo esille, että koulutus ja opetus ovat palvelua ja palautteen kerääminen tästä näkökulmasta on tarkoituksen mukaista. Oppimiskokemuksen näkökulmasta palautteen kerääminen on haastavaa, koska kaikkiin opetuksen laatuun liittyviin tekijöihin ei saada vastausta opiskelijakokemusten pohjalta. Koulutuksen arviointi voidaan jakaa reagointiin, oppimiseen, käyttäytymiseen ja tuloksiin. Tässä artikkelissa esitellään Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen palautekyselyn osuus, jossa keskitytään reagointiin oppimiskokemuksesta.
Avoin keskustelu aiemmin saadun palautteen merkityksestä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa motivoi osallistujia antamaan palautetta.
Kukkonen ym. (2017) toteavat, että palautteen kautta opiskelijoilta saadaan tietoa siitä, miten he ovat kokeneet opintonsa suhteessa heidän omiin tavoitteisiinsa, joiden kautta he peilaavat suorittamaansa opintokokonaisuutta eri näkökulmista. Kokemus opinnoista on kokonaisuus opetuksesta, oppimisesta, opintoihin osallistuvan kokonaistoiminnasta työelämäkokemuksineen. Kehittämiseen ja saatavaan palautteeseen vaikuttavat siis kaikki opintojen yhteydessä muodostuneet kokemukset. Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen koulutusten osallistujat ovat olleet kiinnostuneita itsensä kehittämisestä sekä uusien näkökulmien saamisesta koulutusten avulla.
Miksi palautetta pitäisi ylipäätään antaa?
Usein itsekin miettii erilaisia palautekyselyitä vastaanottaessa, miksi ja miten vastata. Mikä näkökulma mahtaisi olla palautteen kysyjälle antoisin. Toisaalta onko minun arvioni juuri tänään riittävää kyseisen asian kehittämiseksi, jota varten olen vastaanottanut palautekyselyn.
Palautekysely on olennaista kehittämisen ja kehityksen näkökulmasta. Ilman keskustelua, kommentointia ja palautetta ei tapahdu kehitystä, vaan asiat pysyvät paikallaan totutulla tavalla. Tyytyväisyys tietyllä tasolla saattaa tukahduttaa kehityksen – mikään ei muutu, jos kukaan ei puhu. Sama kehittymättömyys pysyy yllä, jos ei anneta palautetta kehittämiseen, kun johonkin asiaan ollaan tyytymättömiä. Tällöin toteuttaja voi luulla kaiken olevan hyvin.
Avoin keskustelu esimerkiksi aiemman palautteen merkityksestä koulutuksen, valmennuksen tai kurssikokonaisuuden suunnittelussa sekä toteutuksessa voi motivoida osallistujia antamaan rakentavaa palautetta. Rakentavaa palautetta antamalla voi vaikuttaa sisältöön sekä toteutustapaan ja antaa mahdollisuuden toteuttajalle uudistaa omaa ajatusmaailmaa. Kokemusten ja annettavan palautteen kautta voi tulla esiin osa-alueita, jotka ovat jääneet osallistujille epäselviksi. Toteuttaja voi tehdä palautteen saatuaan jatkossa erilaisia ratkaisuja osallistujien kokemusten pohjalta kuten Urbaania kasvua Vantaa –hankkeen koulutuksissa tapahtui.
Sama tilanne on hyvin toimivien kurssien ja koulutusten osalta. Palautteen antaminen osoittaa kiinnostusta koulutusta, valmennusta tai kurssia tarjoavaa tahoa sekä vetäjää kohtaan. Urbaania kasvua Vantaa –hankkeen koulutusten, valmennusten ja kurssien kohdalla palaute voi vaikuttaa esimerkiksi vastaajien ja osallistujien omien työkavereiden tuleviin kokemuksiin syksyn 2020 koulutuksissa ja valmennuksissa.
Metatason palautteella kehitetään työelämätaitoja, kriittistä ajattelua ja opitaan antamaan sekä vastaanottamaan rakentavaa palautetta sekä oman osallistumisen että tarjolla olleen toteutuksen näkökulmasta. Reflektio oman ajattelun sekä osallistujanäkökulmasta koulutuksen, valmennuksen tai kurssin kehittämiseksi on olennaisen tärkeää esimerkiksi arviointitaitojen kehittymisen, vaikuttamisen sekä rakentavan palautteen ja vuorovaikutuksen kannalta.
Palautekyselyissä jokaisen osallistujan ääni ”kuullaan” ja oikeus antaa palautetta vahvistaa oman äänen merkityksellisyyttä sekä itsearviointia. Kukkonen ja Marttila (2017) muistuttavat, että palautteen ollessa myönteistä ja onnistunutta voi olla vaikea eritellä sen kautta tapahtuvaa oppimista sekä tarvittavia kehittämiskohteita. Myönteinen palaute lisää yleensä motivaatiota ja edistää sen avulla tulevia onnistumisia. Tätä ei välttämättä tapahdu, koska palautteen analysoinnissa ei välttämättä ilmene selkeää motiivia, joka ajaisi tekijöitä eteenpäin. Se ei pysäytä pohtimaan, mikä erityisesti tässä myönteisessä palautteessa oli se tekijä, joka sai aikaan tämä myönteisen kokemuksen ja palautteen annon. Hyvät ja toimivat käytänteet eivät välttämättä ole niitä parhaita, joihin pohjata kouluttaminen. Sen vuoksi näitä hyviä käytänteitä on hyvä haastaa silloin tällöin.
Palautteen antaminen
Palautetta oppimiskokemuksista kerätään, jotta tiedettäisiin, onko kyseinen opinto tai koulutus ollut onnistunut. Palautteen avulla on mahdollisuus oppia virheistä ja kehittää seuraavaa kokonaisuutta. Tulosten mittaamisen vaikeus on suorassa suhteessa sen tärkeyteen; mitä vaikeampaa sitä tärkeämpää. Mittaamisen onnistuminen vaatii pitkäjänteisyyttä, kurinalaisuutta sekä lainalaisuuksien löytämistä. (Kuitunen & Sutinen 2018.)
Sen vuoksi on kiinnitettävä huomiota, millaista palautetta olisi hyvä antaa, jotta siitä olisi hyötyä palautteen kerääjälle. Palautteen olisi hyvä olla mm. omaa tekemistä reflektoivaa, asiallista, ratkaisuhakuista, kuvailevaa, perusteltua kehittämisideoineen sekä kertoa hyvin toimivista asioista. Palaute on aina henkilökohtainen näkemys asiasta. Tähän nivoutuvat palautteen antajan persoona, toiminta ja työskentelytapa yhdessä esimerkiksi itsetunnon kanssa. Palautteen antajan ja saajan olisi hyvä käsitellä palautetta yhdessä, jotta molemmat osapuolet pystyvät peilaamaan palautteen tarkoitettuun kontekstiin kehittäen opettajuutta sekä palautteen antajan että vastaanottajan osalta.
Palautteen tulisi olla dialogista, jossa on aitoja ihmisiä pohtimassa valittua aihetta tavoitteellisesti hyvässä vuorovaikutuksessa. Palaute muodostuu kokemuksesta ja havainnoista, jotka ovat myönteisiä tai kielteisiä. Lähtökohtana on palautteen antamisen aloittaminen myönteisistä asioista jatkaen kehittäviin ja taas takaisin myönteisiin palautteen annon lopussa. Palautteen antamisessa ”pääsee helpolla” vastattaessa ”Ihan ok”, ”Normi”, jolloin palaute ei kerro palautteen kerääjälle, miten kokonaisuus lopulta meni.
Palautteen tarkastelu
Palautetta tarkasteltaessa sitä lopulta tulkitaan valitusta näkökulmasta mahdollisimman objektiivisesti. Tätä tehtäessä pyritään hakemaan esimerkiksi ideoita tai vaihtoehtoja tulevaan kehittämiseen ja pohtia niiden käytettävyyttä ratkaisuna kehittämisessä. Palaute on arvio kokemuksesta havaintoineen ja sen käsittely taas asioita yhdistelevä arvio palautteen antajan pohtimista asioista ja ratkaisuvaihtoehdoista.
Palautteen antajan ja saajan on hyvä käsitellä kokemuksista ja havainnoista muodostuvaa palautetta yhdessä.
Palautteen antaminen luo useimmiten tunteen, että palautteen antajaa kuunnellaan. Sen vuoksi palautteen antomahdollisuus korreloi hyvän ilmapiirin, myönteisten asioiden kanssa sekä motivoi palautteen antajaa ajattelemaan laaja-alaisemmin eri asioista. Tämä määrittää lopulta esimerkiksi ammatillista identiteettiä sekä koulutuksen näkökulmasta oppimisen ja kehittymisen motivaatiota. Ilman palautetta kouluttaja ei tiedä, tulisiko hänen tehdä jotain toisin vai kannattaako hänen jatkaa tekemistään samoin kuin aiemmin.
Hankkeen teemakoulutusten kokemuspalaute
Syksyllä 2019 ja talvella 2020 Urbaania kasvua Vantaa -hanke järjesti erilaisia koulutuksia hankkeen vantaalaisille kohdeyrityksille. Oheisessa kuviossa 1 on liitetty yhteen seitsemän koulutuksen kokemusmääritelmää, joihin palautekyselyssä keskityttiin.
Palautekokonaisuutta tarkasteltaessa nähdään, että kaikkien kohtien keskimääräinen arvo sijoittuu hyvälle tasolle. Tyydyttävälle tasolle 2 kohdistuu muutama vastaus koulutuksen ammatillisiin tarpeisiin vastaamisen, työtehtäviin soveltamisen sekä uusien tietojen oppimisen osalta. Vahvimmin myönteisiksi kokemuksiksi koettiin vastausten pohjalta innostaminen oppimisen lisäämiseen, uusien tietojen ja taitojen oppiminen sekä koulutusten sisältöjen käytännönläheisyyden kautta opitun sitominen konkreettisesti sen hetkisiin työtehtäviin. Nämä hyvät kokemuspalautteet antavat kuvan hyvin menneistä koulutuksista. Se voi johtaa pahimmillaan harhaanjohtavaan tyytyväisyyteen ja sen vuoksi toteutettuja teemakoulutuksia tarkasteltiin kriittisesti tuoreiden aineistojen valossa, jotta seuraavia koulutuksia voidaan kehittää osallistuja- ja asiakaslähtöisemmiksi.
Palautekyselyssä esitettiin osallistujille vapaaehtoisina kysymyksinä
- mikä kurssin sisällöistä tuki työssä käyvän oppimista?
- millaisia sisältöjä ideaali työssäkäyvän kurssi sisältäisi?
Näihin kysymyksiin vastanneet palautteen antajat kokivat, että koulutusten käytännönläheinen lähestymistapa ja harjoitustehtävät kannustavassa ilmapiirissä tukivat kokoaikaisesti työssäkäyvän osallistujan oppimista. Lisäksi myönteistä palautetta saivat selkeät koulutuksessa käytetyt työkalut, jotka tukivat omien töiden suunnittelua. Sisällöt, jotka pohjautuivat tutkimuksiin, antoivat uusia näkökulmia sekä vahvistivat omaa ajattelua, mutta koulutusten joukosta löytyi jonkun osallistujan mielestä vanhentuneempaakin tietoa, joten materiaalien uudelleentarkastelua sekä tuoretta materiaalia painotettiin.
Vastanneiden osallistujien mielestä ideaalit kurssit sisältäisivät onnistuneet järjestelyt, lähitapaamisia täydentämään muuta oppimista. Materiaalin toivottiin sisältävän paljon käytännönläheistä tietoa sekä linkkejä, joiden kautta saa lisätietoa asiasta.
Nämä palautteet huomioitiin ja niiden perusteella suunniteltiin keväällä 2020 pidettyjä koulutuksia sekä Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen aamukahvitilaisuudet keväällä ja syksyllä 2020. Parhaan annin Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen kouluttajille ja valmentajille antoivat avoimet kysymykset, joissa painottuivat konkreettiset omaan työhön liittyvät työkalut sekä tiedon vieminen käytäntöön. Nämä palautteet huomioitiin ja niiden pohjalta hankkeessa toteutettiin yrityskohtaisia valmennuksia perustuen yritysten johtoryhmien näkemyksiin henkilöstön osaamisen kehittämiskohteista.
Kirjoitus julkaistu alunperin 17.11.2020 Laurea Journalissa, CC BY-SA 4.0 -lisenssi
Lähteet
Hirsto, L. 2013. Palautepohjainen opetuksen kehittäminen ja laatu
Kuitunen, M. Sutinen, M. 2018. Mahtava moka, Uskalla Opi ja Menesty
Kukkonen, H. Marttila, L. 2017. Kuviteltua todellisuutta: ammattikorkeakoulu oppimisen ja opiskelun ympäristönä