Sosiaalinen rekrytointi – ei uhka vaan mahdollisuus yrityksille
TEKSTI | Minna Tuomi
Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy:n tahtotilana on tukea osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien sekä maahanmuuttajien työllistymistä. Vantti on verkostoitunut eri toimijoiden kanssa suoraan ilman välikäsiä ja luonut oman toimintamallin työttömien työnhakijoiden työllistymisen tukemiseksi. Esimerkillään ja onnistuneilla työllistymistarinoillaan Vantti haluaa kannustaa toisia yrityksiä panostamaan sosiaaliseen rekrytointiin.
Sosiaaliseksi rekrytointi katsotaan silloin, kun kohderyhmään kuuluvien henkilöiden rekrytointimenettelyä hoidetaan määrätyllä tavalla vaiheittain. Työllistettävään kohderyhmään kuuluvat tietyt määreet täyttävät henkilöt, kuten pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja hankalassa työasemassa olevat sekä osatyökykyisen luokituksen saaneet henkilöt. TE-toimiston lisäksi erilaiset vammaisjärjestöt ja yhdistykset auttavat löytämään työvoimaa näistä kohderyhmistä, unohtamatta työhönvalmennustaloja.
Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy:n tahtotilana on tukea osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien sekä maahanmuuttajien työllistymistä. Yrityksen palkkalistoilla on myös kuntoutustuella olevia ja heille tarjotaan työkokeilun kautta mahdollisuutta palata työelämään. Yleensä työsuhde alkaa työkokeiluna tai työelämävalmennuksena tapauksen mukaan. Silloin sekä työntekijällä että työnantajalla on mahdollisuus tarkastella, onko työ sopiva henkilölle pitkällä tähtäimellä. Työkokeilun tarkoituksena on aina johtaa työpaikkaan, jos se suinkin on mahdollista.
Sosiaalinen rekrytointi on määrätyllä tavalla toteutettavaa vaiheittaista rekrytointia.
Muitakin työllistämisen mahdollisuuksia on. Oppisopimuksella voidaan palkata työtön työnhakija suoraan yritykseen ja tarjota hänelle räätälöity koulutus avoinna olevaan tehtävään. Olemme tällä tavalla palkanneet muutaman työttömän työnhakijan Vantin eri liiketoimintoihin. Palkkatukea voidaan hakea jo ennen työsuhteen aloittamista, oppisopimuksen valmisteluvaiheessa. Kun myönteinen palkkatukipäätös on tullut, oppisopimus voi astua voimaan ja Vantin oma määräaikainen työsopimus voidaan allekirjoittaa. Työnantaja voi hakea palkkatukea koko oppisopimuksen ajaksi. Palkkatuetussa oppisopimuksessa työsuhde solmitaan määräaikaisena. Samoin määräaikainen oppisopimus voidaan järjestää ammatillisena kuntoutuksena vakuutusyhtiön tukemana. Sopimus solmitaan, kun vakuutusyhtiö on antanut päätöksen kuntoutusrahasta.
Tuettu työllistyminen on yhteinen asia
Tuettu työllistyminen perustuu yhteiseen sopimukseen, jota viedään eteenpäin työtä hakevan henkilön ja työhön valmentajan sekä yrityksen kanssa. Työhön valmentaja auttaa työnhakijaa sopivan työn löytämisessä ja ohjaa työnhakijaa sekä myös työnantajapuolta työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Yritys kartoittaa sopivat työtehtävät ja toimipaikan sekä työyhteisön, johon työllistettävä henkilö sopisi parhaiten. Vantissa otamme suunnittelussa huomioon myös henkilön asuinalueen, jotta töihin kulkeminen olisi mahdollisimman vaivatonta eikä aiheuta lisäkuormitusta. Hyvällä ennakkosuunnittelulla rekrytointi onnistuu puolin ja toisin varmemmin ja johtaa hyvään lopputulokseen.
Tuetun työllistymisen tarkoituksena on edistää erityistä tukea tarvitsevien ryhmien pääsyä palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille sekä tukea heidän työssään jatkamista pitkällä tähtäimellä. Samalla pidetään huolta vammaisten ihmisten työoikeudesta. Tässä yhteistyössä Vantti haluaa olla mukana ja tarjota työpaikkoja myös sosiaalisin perustein. Työhönvalmennuspalveluja tuottavat ja niitä myyvät erilaiset palveluntuottajat, kutenmonipalvelukeskukset ja yksityiset palveluntarjoajat. Työhönvalmennusta tarjoavat myös erilaiset yritykset, järjestöt, säätiöt, yhdistykset, oppilaitokset, kunnat ja kaupungit. Toiminnan tavoitteena on löytää henkilöille työpaikka avoimilta työmarkkinoilta.
Vantti luo tärkeää työllistämistyötä verkostoitumalla
Vantissa rekrytointia ja sosiaalista rekrytointia on tehostettu Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa luodun yhteistyön kautta. Verkostoiduimme eri toimijoiden kanssa suoraan ilman välikäsiä ja loimme oman toimintamallin työttömien työnhakijoiden työllistymisen tukemiskeksi.
Olemme tehneet suoraa yhteistyötä esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan ja Vantaan kaupungin valmennustaloihin. Kumppanina on mukana Vantaan kaupungin osaamiskeskus, joka tukee maahanmuuttajien työllistymistä. Lisäksi teemme yhteistyötä Live Palveluiden kanssa, joka on erityistä tukea tarvitsevien työllistymiseen keskittynyt valmennus- ja asiantuntijatalo. Vantti on verkostoitunut myös Helsingin Tuetun Työllistymisen palvelun kanssa.
Erittäin tärkeässä yhteistyöroolissa Vantaalla on ollut vammaisten työvalmennuspalvelu Virtaamo, joka etsii yhdessä asiakkaan kanssa hänen osaamistaan ja työkykyä vastaavaa työtä. Virtaamon tarjoama palvelu on maksutonta sekä asiakkaalle, että työantajayritykselle. Useimmat kehitysvammaiset henkilöt ovat työllistyneet Vanttiin Virtaamon kautta.
Rekrytoinnin tehostamiseksi luotiin Vanttiin ulkoisen toimintamallin lisäksi sisäinen toimintamalli. Kartoitimme alue-esimiesten kanssa työntekijätarpeet, ja viestimme niistä yhteistyökumppaneille. Yhteistyötahot toimittivat osaajien ansioluettelot etukäteen ja tutustuimme niihin keskitetysti yrityksen yhteisissä sisäisissä palavareissa, jonka jälkeen sopivat ehdokkaat pyydettiin haastatteluun. Konkreettisena toimenpiteenä järjestimme syksyllä 2019 yhteistyössä Virtaamon kanssa Vantin omat rekrytointimessut, jossa työntekijäehdokkaita kutsuttiin suoraan yritykseemme esimiesten pikahaastatteluun. Rekrytointi tehtiin siis mahdollisimman helpoksi esimiehille. Toimintamalli vaatii yrityksessä aktiivisen ihmisen, joka hoitaa yhteyksiä ja järjestelee asiat. Vantissa olemme erityisesti onnistuneet nimenomaan näissä rekrytoinneissa. Työllistymisiä tapahtui nopeasti uuden toimintatavan käyttöönotosta. Hankkeen myötä luodun toimintamallin kautta Vanttiin on työllistynyt maahanmuuttajia, osatyökykyisiä ja työttömiä työnhakijoita sekä kehitysvammaisia. Olemme myös ottaneet työttömiä työnhakijoita kuntouttavan työtoiminnan kautta valmennustaloista. Työllistymisiä aloitettiin työkokeilulla ja jatkona osa ohjattiin oppisopimukselle kouluttautumaan työtehtäviin Vanttiin.
Hankeyhteistyö tuottanut huipputulokset rekrytoinnissa
Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa partneriyrityksenä luodut kontaktit ja oma verkostoituminen eri toimijoihin ovat tukeneet tätä uutta toimintatapaa, joka on tuonut paljon osaamista Vanttiin. Yhteistyöllämme edellä mainittujen tahojen kanssa saimme luotua Vanttiin 34 työpaikkaa puolessa vuodessa Urbaania kasvua Vantaa -hankkeena Kasvudiili 1 aikana. Yhteistyön kehittäminen ja työllistämisen edistäminen on jatkunut vuonna 2020.Erityisesti olemme Vantissa onnistuneet työllistämään lisää osatyökykyisiä tai kehitysvammaisia. Heitä on Vantissa 46 henkilöä Virtaamon ja LIVE-palveluiden kautta. Lisäksi on tullut muutamia myös muilta yhteistyökumppaneilta.
Samaa toimintatapaa voi suositella muille yrityksille. Enemmän verkostoitumista ja suoraa yhteistyötä toimijoiden kanssa, jotka pyrkivät kuntouttamaan ja työllistämään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia.
Mielestäni työvoimatoimisto voisi ottaa vahvemman roolin työllistymistä tukevana toimijana esimerkiksi tarjota palkkatukea niin monelle kuin mahdollista. Olen sitä mieltä, että palkkatukea voisi tarjota kaikille työttömille määräajaksi eikä vain pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Samoin voisi toimia esimerkiksi Vantaa-lisän ja Helsinki-lisän kanssa, jota maksetaan palkkatuen lisäksi tukemaan rekrytointia. Miksi tätä tukea ei makseta kaikista työttömien työllistämisistä, kun se olisi edullisempaa valtiolle kuin työttömyyskorvauksen maksaminen ilman mitään velvoitetta? Näin saisimme ihmisiä töihin ja tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa. Yritys ottaisi varmemmin työsuhteeseen työntekijän, joka on ollut poissa työelämästä, kun yritykselle olisi tarjollahuojennusta palkoissa.
Nykyinen työllistämismalli ei toimi riittävän hyvin. Tarvitaan tehokas ydinverkosto, kokonaisuuden hallinta ja yhteistyö.
Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen kaltaisia työllistämishankkeita tarvitaan juuri siksi, että työllistämisen nykymalli ei toimi riittävän hyvin emmekä saa näillä olemassa olevilla toimilla työttömyyttä vähenemään. Yritysten ja työvoimatoimiston sekä muiden työllistymisiä edistävien tahojen kanssa tulisi kehittää tätä yhteistyötä toimivammaksi.
Olen huomannut tietoa etsiessäni, että monenlaisia työllisyyshankkeita ja toimijoita on tekemässä hyvää työtä työllistymisen tukemiseksi. Kokonaisuudenhallinta ja laajempi yhteistyöverkosto kuitenkin puuttuvat ja tekemiset jäävät usein ilman tuloksia tai vain sisäpiirin tietoon. Tieto ei kulje eivätkä toimijat löydä toisiaan tai tiedä toistensa tekemisistä eivätkä siten voi myöskään tehdä yhteistyötä. Joko työllistymishanke tai rahoitus loppuu ennen kuin on saatu asioita riittävästi edistettyä tai työ jää vaille tulosta, kun ei löydetä oikeita mahdollisia yhteistyökumppaneita. Suomessa pitäisi paremmin olla selvillä tästä työllistymisen kokonaisuudesta sekä kehittää yhteistyötä jo olemassa olevien toimijoiden kanssa. Suuri määrä tekemistä ja hankkeita eivät takaa laatua ja tuloksia, vaan tehokas ydinverkosto ja sen ympärille rakentuva yhteistyö. Urbaania kasvua Vantaa -hanke on pyrkinyt nimenomaan löytämään ratkaisua tähän ongelmaan.
Kirjoitus julkaistu alunperin Kokemuksia kentältä -hankejulkaisussa