Sosiaalisilla investoinneilla hyvää mainetta ja taloudellista kasvua
TEKSTI | Kati Myrén
Hanke on yhteiskunnallisesti tärkeän asian äärellä kannustaessaan vantaalaisia yrityksiä sosiaalisiin investointeihin ja vastuulliseen kasvuun. Tavoitteena on työvoiman osaamistason nostaminen Vantaalla, alueen työllisyyden parantaminen ja lisääminen sekä yritysten vastuullisen kasvun tukeminen.
Urbaania Kasvua Vantaa -hankkeen tavoitteita voidaan tarkastella yhtäältä Pierre Bourdieun pääomateorian ja toi – saalta sosiaalisen investoinnin ja maineen kautta. Tässä artikkelissa ei mennä syvälliseen teoreettiseen pohdintaan tai argumentointiin, vaan tarkoituksena on herättää ajatuksia ja ideoita hankkeen tavoitteiden näkökulmasta.
Bourdieu (1930–2002) oli eläessään varmasti Ranskan kansainvälisesti tunnetuin sosiologi. Hänen käsityksensä mukaan yhteiskunta rakentuu lukuisista limittäisistä ja sisäkkäisistä sosiaalisen toiminnan alueista eli kentistä, jotka edustavat objektiivisten suhteiden järjestelmää sekä toimivat konfliktien ja kilpailujen areenoina. Yksilöt toimivat kentillä saavuttaakseen kulloisenkin kentän arvokasta pääomaa. Bourdieun mukaan osallistuminen yhteiskunnan eri kentille ja niissä käytäviin taisteluihin edellyttää riittävien henkilökohtaisten resurssien hallintaa. Resurssit Bourdieu käsitteellistää pääomaksi, joka on jakautunut epätasaisesti eri toimijoiden kesken. Pääoman hallinta merkitsee valtaa kentällä, mikä taas edesauttaa menestymistä kentällä käy – tävissä taisteluissa. (Bourdieu 1998, 44, 77.)
Bourdieu jakaa pääoman kolmeen erilliseen osa-alueeseen: taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan. Taloudellisella pääomalla Bourdieu viittaa tuloihin ja aineelliseen vaurauteen yleensä, kulttuurisella pääomalla taas tarkoitetaan koulutusta, tietotaitoa, kokemuksia, suhteita ja kaikenlaista ei-rahallista pääomaa, jota yksilö käyttää yhteiskunnassa menestyäkseen. Sosiaalinen pääoma viittaa sosiaalisiin velvollisuuksiin ja yhteyksiin. Sosiaalinen pääoma kiinnittyy sosiaalisiin verkostoihin, joissa osallistujat hyväksyvät ja tunnistavat toisensa. Yhden sosiaalisen verkoston tarjoaa esimerkiksi ryhmä, jonka jäsenten kollektiivisena voimavarana sosiaalinen pääoma on. (Bourdieu 1998, Bourdieu 1994, 114.)
Hankkeen toimintamalli perustuu Social Innovation Pack -ajatteluun. Diileillä kannustetaan pk-yrityksiä panostamaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
Sosiaalisen investoinnin käsite puolestaan on lähtöisin Euroopan komissiosta, kun se vuonna 2013 julkaisi sosiaalisen investoinnin pakettinsa. Vuonna 2019 EU:n komissio selkeytti sosiaalisen investoinnin määritelmän siten, että se on investoimista ihmisiin. Koulutus, lastenkasvatus ja terveydenhuolto ovat politiikkaa, jolla pyritään vahvistamaan ihmisten taitoja sekä kapasiteetteja. Toisin sanoen sosiaalinen investointi, esimerkiksi investointi koulutukseen, lisää ihmisten sosiaalista pääomaa ja resursseja.
Sosiaalinen investointi vaikuttaa myönteisesti sekä yksilöön että yritykseen
Urbaania kasvua Vantaa -hankeen toimintamalli perustuu Social Innovation Pack -ajatteluun. Yritysten kanssa tehdään diilejä, jotka kannustavat yrityksiä tekemään koulutuksellisia sosiaalisen investoinnin tekoja eli panostamaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Vastavuoroisesti yrityksille tarjotaan erilaisia kasvuun tähtääviä osaamisen kehittämisen palveluja.
Sosiaalisen investoinnin tuloksia voidaan tarkastella kahdella tasolla; yksilö- ja yrityskohtaisesti. Yksilötasolla osaamisen kehittäminen vahvistaa paitsi henkilöstön taitoja ja kapasiteettia myös motivoi ja auttaa jaksamaan omassa työssään. Taitojen ja osaamisen karttuminen puolestaan voi johtaa etenemiseen uralla ja siten parempaan palkkaan eli taloudellisen pääoman karttumiseen. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että yrityksen työntekijä kasaa bourdieulaisittain kulttuurista, sosiaalista ja myös taloudellista pääomaa kouluttautumalla ja siten saavuttamalla paremman aseman yrityksessä. Lisäksi pääomien karttuminen takaa yksilölle paremmat edellytykset uudelleen työllistymiselle mahdollisessa irtisanomis- tai lomautustilanteessa. Sosiaalisella pääomalla yhteisöllisenä tekijänä näyttäisi siis olevan positiivinen vaikutus samalla kun kulttuurista pääomaa hyödyntämällä yksilön on mahdollista lisätä toimintamahdollisuuksiaan nykyisissä tai tulevissa työtehtävissään.
Yritysnäkökulmasta sosiaaliset investoinnit takaavat yrityksille sekä taloudellisen kasvun (taloudellista pääomaa) että ehkäisevät yksittäisten työntekijöiden syrjäytymistä sosiaalisen pääoman rakentumisen kautta. Taloudellinen pääoma mahdollistaa kilpailukyvyn ylläpitämisen, laadukkaiden tuotteiden tai palvelujen tarjoamisen ja siten hyvän asiakaskokemuksen varmistamisen.
Hyvä maine on yritykselle mahtava voimavara
Yritysten näkökulmasta sosiaalinen investointi kiinnittyy vahvasti myös yrityksen maineeseen ja maineen hallintaan. Yhdysvaltalainen professori Charles Fombrun tii vistää maineen ”organisaation tähänastisen toiminnan ja tulevaisuuden suunnitelmien representaatioksi, joka kuvaa organisaation yleistä vetovoimaisuutta sen kaikkien avainosapuolten silmissä verrattuna sen kilpailijoihin.” Fombrunin mukaan maineessa on pääasiassa kyse tunteista, tuntemuksista ja emootioista. (Fombrun 1996, 72.) Vaikka mainetta ei sinänsä voi käsin kosketella, on se täysin totta ja yrityksen todellista toimintaa. Maine on sidosryhmien näkemys organisaatiosta, joka ohjaa organisaatiota kohtaan tunnettua luottamusta ja uskoa. (Aula & Heinonen 2002, 26.) Yrityksen maineeseen voidaan liittää kolme asiaa: yrityksen tunnettuus, yrityksen arvostelu tekojen ja arvojen perusteella sekä yleinen mielikuva yritystä kohtaan (Pitkänen 2001, 17–18).
Hyvä maine on yritykselle arvokas asia. Hyvän maineen saavuttamiseksi panostus henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen on toimintaa hyvän maineen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Saavuttaakseen ja ylläpitääkseen hyvää mainetta, yrityksen on huolehdittava ulospäin antamastaan viestistä, teoistaan ja suhteistaan eri sidosryhmiin (Aula & Mantere 2005, 76). Tämän perusteella hyvämaineisen yrityksen lähtökohtana on hyvä toiminta ja hyvät teot. Yrityksen tekemät sosiaaliset investoinnit, kuten henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen panostaminen on siis omalta osaltaan toimintaa hyvän maineen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Hyvä maine on yritykselle arvokas asia ja ilman sitä yrityksen menestymisen mahdollisuudet ovat heikot. Hyvä maine onkin nykyajan palveluyhteiskunnassa yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä. Hyvin hoidetun maineen edut ovat selkeät: se vetää asiakkaita puoleensa viestien tuotteiden tai palveluiden laadusta, vaikuttaa henkilöstön motivaatioon ja työssä pysymiseen, tekee organisaatiosta vetovoimaisen esimerkiksi sijoittajille, on suorassa yhteydessä yrityksen taloudelliseen menestymiseen ja luo vahvan luottamuspohjan yrityksen ja sidosryhmien välille. (Aula & Heinonen 2004, 63-66)
Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen innovatiiviset diilit eli yhteistyömallit yrityksille kannustavat sosiaalisiin investointeihin, jotta yritykset voivat edistää yksilötasolla sosiaalisen ja myös taloudellisen pääoman karttumista samalla kun yritys kasvaa vastuullisesti ylläpitäen hyvää mainetta.
Kati Myrén (YTL) työskentelee Vantaan kaupungilla projektiasiantuntijana. Kati on näkemyksellinen, rohkea ja innovatiivinen asiakaskeskeisyyden ammattilainen, jonka työnkuvaan hankkeessa kuuluu mm. yritysyhteydenpito ja hankkeen palvelujen muotoilu ajatellen erityisesti mahdollisia automatisoituja ratkaisuja.
Kirjoitus julkaistu alunperin Kokemuksia kentältä -hankejulkaisussa
Lähteet
Aula, P. & Heinonen, J. 2004. Maine. menestystekijä. 2. painos. Porvoo: W Bookwell.
Aula, P. & Mantere, S. 2005. Hyvä yritys: Strateginen maineenhallinta. Helsinki: WSOY
Bourdieu, P. 1994. Distinction. A Social Critique of the Judgement of Taste. Translated by Richard Nice. London. Iso-Britannia: Routledge
Bourdieu, P. 1998. Järjen käytännöllisyys. Toiminnan teorian lähtökohtia. Suomentanut Mika Siimes. Tampere: Vastapaino
Fombrun, C. 1996. Reputation. Realizing value from the corporate image. Boston: Harvard Business School Press
Pitkänen, K. 2001. Yrityskuva ja maine menestystekijöinä. 1. painoksen korjattu lisäpainos. Helsinki: Edita Oy