Personal Digital Coach tekee tavoitteista totta

Artikkeli

TEKSTI  | Anssi Turanvuori, Sini Maunula, Erkki Räsänen, Jyrki Suomala

Personal Digital Coach on hankkeessa kehitetty sovellus, jonka tarkoitus on tukea työntekijöitä työhön liittyvien henkilökohtaisten osaamisen kehittämisen tavoitteiden saavuttamisessa. Sovellus kehitettiin vastauksena hankkeessa tehtyyn havaintoon, että työntekijät ovat ammatillisen osaamisensa kehittämisen kanssa hyvin yksin. 

Urbaania kasvua Vantaa – hankkeen yrityshaastattelujen analysoinnin tuloksena havaittiin, että ammatillisen osaamisen kehittäminen jää usein työntekijän itsensä vastuulle. Työntekijät eivät usein kuitenkaan koe ammatillisen osaamisen kehittämiselle tarvetta tai heillä ei ole riittävää kyvykkyyden tunnetta hakeutua koulutukseen. Minäkyvykkyyden tunne tarkoittaa kokemusta omien kykyjen riittämisestä haasteista selviämisestä (Bandura 1977). Sillä on yhteys siihen, tartutaanko haasteisiin vai ei (Bandura 1977). Ihmisillä on taipumus vältellä tilanteita, joista he eivät usko selviävänsä, jolloin riittämätön usko omiin kykyihin on esteenä tavoitteiden saavuttamiselle. 

Tähän ongelmaan hankkeessa lähdettiin etsimään ratkaisua digtaalisin työvälinein ja niin syntyi Personal Digital Coach (PDC) -suunnitelma. PDC:n tarkoituksena on kannustaa henkilöitä osaamisen kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseen. Aiempien tutkimusten rohkaisemana (Lieder & Griffiths 2016) toteutettiin PDC kehittämällä kännykkäsovellus. 

Sovelluksen kehittämisessä keskityttiin erityisesti sen käyttöönoton helppouteen ja tietosuojaan. Sovellus on asennettavissa Play-kaupasta ja App Storesta ja hankkeelta saamansa kutsusähköpostin avulla henkilö voi kirjautua sovellukseen täysin anonyymisti, eikä sovellus kerää mitään henkilötietoja. 

Sovellus toimii parhaiten silloin kun henkilö on asettanut konkreettisen itselleen riittävän haastavan tavoitteen, jonka saavuttamiseen hän on sitoutunut. Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa tavoitteen määrittelyä pyrittiin yhdistämään osaksi yritysten henkilöstölle tehtyjä ryhmävalmennuksia, jotta tavoitteen määrittely tapahtuisi samassa yhteydessä, kun osallistujat miettivät oman osaamisensa kehittämistä. 

Sovelluksen toimintaperiaatteena on tasaisin väliajoin selvittää henkilön tilanne kahden asian suhteen: kuinka kyvykkääksi hän kokee itsensä ja miten arvokkaaksi hän kokee tavoitteensa.  

Annettuaan vastauksensa, käyttäjä saa sovellukselta viestin, joka valikoituu sen perusteella, miten vastaukset ovat kehittyneet. Esimerkiksi, jos kokemus omista kyvyistä saavuttaa tavoite on heikentynyt, viestit sisältävät ehdotuksia, kuinka tavoitteen voisi tehdä helpommin saavutettavaksi, pilkkomalla sitä pienempiin paloihin ja keskittymällä ensimmäiseen askeleeseen. 

Tilanteen mukaan sovellus voi myös kehottaa asettamaan lupauksia, miettimään tavoitetta uudestaan tai miettimään tavoitteesta saamaansa arvoa. 

Kokeilun tuloksia 

Kokeilu osoitti, että PDC:n ideaa kohtaan on kiinnostusta ja se voisi toimia potentiaalisena osaamisen kehittämisen työkaluna yrityksissä. Jotta sovellus palvelisi käyttäjiään, tarvittaisiin kuitenkin vielä kehitystyötä erityisesti siltä osin, miten sovellus sparraa kohti tavoitetta.  

Ensimmäisessä 6 viikkoa kestäneessä kokeilussa oli mukana 32 henkilöä, joista puolet oli partneriyritysten henkilöstöä ja puolet hankkeen omaa henkilöstöä. Heille pidettiin lyhyt 15 minuutin opastus sovelluksen käyttöön ja varmistettiin, että sovelluksen käyttöönotto onnistui. Näitä PDC-klinikkoja pidettiin kuusi. 

Koska kyseessä oli ns. konseptin testausvaihe pienellä käyttäjäjoukolla, kokeilun onnistumisen mittaamiseen valittiin ensisijaisesti konseptin käytettävyyteen ja omaksumiseen liittyviä asioita. Näitä olivat mm. käytön aktiivisuus, käytön helppous ja sovelluksen käytöstä koettu hyöty. Toissijaisia mittareita olivat mm. se onnistuttiinko tavoitteesta koettua arvoa ja se saavuttamisen kyvykkyyttä parantamaan ja auttoiko sovellus tavoitteen saavuttamisessa. 

Tällä hetkellä koejakso on juuri päättymässä ja lopullisia tuloksia ei vielä ole käytettävissä. Kokeilun aikana huomattiin kuitenkin useita teknisiä sovellukseen liittyviä sekä konseptiin ja sen toteutukseen liittyviä kehityskohteita. 

1. Tavoitteen asetanta tulee olla mietitty tarkkaan ja liitetty johonkin suurempaan kokonaisuuteen 

Tämä kävi selkeästi esille siinä, että jos tavoitetta ei ollut asetettu etukäteen ja sen pohtimiseen ei ollut käyty selkeää prosessia läpi, se vaikeutti tavoitteen sanoittamista ja siihen sitoutumista. Tämä tuli hyvin esille PDC-klinikoiden aikana, jossa usein kysymyksenä oli millainen saavuteltavan tavoitteen tulisi olla. 

2. Käyttäjälle tulisi olla tavoitteestaan vastuu muillekin kuin henkilölle itselleen

Kokeilun aikana tuli yhteistyöyritykseltä erinomainen idea, jossa PDC-sovellus voisi tukea esimerkiksi työssäoppimisen tavoitteiden seurantaa. Idea kumpusi erityisesti siitä havainnosta, että kun vastuu tavoitteen saavuttamisesta on vain työntekijällä itsellään, eikä se suoranaisesti ole yrityksen ja työntekijän yhteisesti omistama, voi riittävä sitoutuminen olla vaikeaa.   

3. Intensiteetti 

Oma tavoitteensa saavuttamisen seuranta koettiin vaikeaksi varsinkin sillä intensiteetillä, jota sovelluksessa käytettiin. Kysymyksiin vastaaminen ja tavoitteen pohtiminen joka toinen päivä tuntui liian työläältä ainakin muutamien osallistujien ensi havaintojen perusteella. Valittu intensiteetti oli kokeilussa aikataulun sanelema ja tulevaisuudessa se on huomioitava paremmin.  

4. Sovelluksen tulee reagoida heti ja yksilöllisemmin 

Sovellus oli suunniteltu niin että se lähetti henkilön tilanteeseen sopivia kannusteviestejä tiettyyn aikaan päivästä. Aikaisen palautteen perusteella käyttäjät toivoivat, että sovellu reagoisi heti heidän annettuaan arvionsa sen hetkisestä tilanteestaan, jotta saataisiin aikaan tunne siitä, että käyttäjää ns. kuunnellaan ja hän käy vuoropuhelua sovelluksen kanssa. Sovelluksen käyttämiä viestejä pitäisi lisätä ja monipuolistaa ja parhaimmassa tapauksessa yksilöllistää opettamalla tekoälyä reagoimaan älykkäämmin. 

Sovelluksen jatkosta ja tulevaisuuden kehityksestä päätetään helmikuun alussa. 

Lähteet: 

Bandura, A. (1977). Self-efficacy: Toward a Unifying Theory of Behavioral Change. Psychological Review, 84(2), 191-215. https://doi.org/10.1037/0033-295X.84.2.191 

Lieder, F. & Griffiths, T. L. (2016). Helping people make better decisions using optimal gamification. Proceedings of the 38th Annual Conference of the Cognitive Science Society.