Osaamisen kehittämiseen tarvitaan yhteistä aikaa, ohjausta ja innostusta

Blogi

TEKSTI | Elina Taponen

Muutoskyvykkyys, tilanteisiin reagointi ja sopeutuminen ovat nousseet avaintekijöiksi viimeisen vuoden aikana. Ennen kuin Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen Kasvudiili 2:n testausvaihe ehti kunnolla alkaa, iski maailmanlaajuinen pandemia. Hetkessä tapahtui asioita, joilla oli suuri vaikutus työntekijöihin ja ennen kaikkea yrityksiin. Kukaan ei tiennyt, mitä tapahtuu, kauanko poikkeustila kestää ja miltä tulevaisuus näyttää. Pystyimme hankkeena tarjoamaan yrityksille heidän tarvitsemaansa tukea ja sparrausta oikealla hetkellä.

Kasvudiili 2:n tavoitteena oli tukea yritysten vastuullista kasvua kehittämällä henkilöstön osaamista. Palvelukokonaisuus muodostui yrityskohtaisista valmennuskokonaisuuksista ja henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen palvelusta. Kasvudiiliin lähti mukaan yhteensä 34 yritystä.

Kasvudiilin suunnittelussa keskityttiin miettimään keinoja ja palveluja, joilla saadaan innostettua yritysten työntekijöitä lähtemään mukaan osaamisen kehittämiseen. Aiemmin saatujen kokemusten perusteella tiedettiin, että yritysjohdon ja työntekijöiden tarpeisiin vastaava koulutus kiinnostaa ja kerää osallistujia. Keskeisiksi kysymyksiksi nousivat, miten laajentaa osallistujien joukkoa ja miten vahvistaa työpaikan käytänteitä osaamisen kehittymistä tukeviksi.

Valmennukset tarjosivat yhteisen hetken kehittämiselle

Palveluiden testausvaihe alkoi partneriyrityksissä Covid-19-pandemian alkaessa. Se saatiin osittain toteutettua, mutta sen jälkeen jouduttiin muotoilemaan palveluita uudestaan. Kohdeyritysten kontaktointi aloitettiin maalis-huhtikuussa. Yhteydenotoissa selvitettiin, miten yrityksillä menee ja miten hankkeen palveluilla voidaan vahvistaa yritysten kasvua. Uudenlainen tilanne edellytti yrityksiltä nopeaa reagointia ja ketteryyttä uudistua. Sen tueksi muutos- ja kriisitilanteen kehitettiin johdon coaching -palvelu. Moni yrityspäättäjä oli aika yksin päätösten kanssa, joten sparraukselle oli kysyntää ja ilahduttavan moni tarttui tarjottuun mahdollisuuteen.

Johdon coaching laajeni syksyllä muuta henkilöstöä osallistavaksi valmennukseksi. Kasvuvalmennusten tavoitteena oli tukea yritysten vastuullista kasvua kehittämällä yrityksessä tunnistettua osa-aluetta. Kehityskohteet liittyivät muun muassa esimiestyöhön, yrityksen johtamiseen, tiimityöhön, strategiatyöhön, myynnin kehittämiseen sekä viestinnän teemoihin. Vaikuttavuutta lisättiin sillä, että valmennuksiin osallistui organisaatiosta eri työntekijäryhmiä. Kasvuvalmennukset muodostuivat neljän kerran ryhmäcoachingista ja kahdesta puolen päivän pituisesta koulutuksesta, joissa useimmiten oli eri osallistujat.

Valmennukset olivat oivallinen keino saada työntekijöitä pysähtymään arjen keskellä ja työstämään yhdessä omaan työhön liittyviä ratkaisuja tiimin kesken. Yhdessä innovointi oli yrityksen tulevaisuuden kannalta kehittävää, koska osallistujat rakensivat yhdessä yritykselle toimivia malleja ja työvälineitä, joista oli välitöntä hyötyä. Henkilöstöä kannustettiin oivaltamaan oman yrityksen kehittämiskohteita. Valmentaja pystyi herättelemään muutostarvetta ja sparraamaan muutoksen käynnistämisessä. Yritysten tarpeisiin räätälöidyt valmennukset johtivat useimmiten konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin.

Yrityksissä tarvitaan innostamista ja ohjausta omalle oppimisen polulle

Ammatillinen osaamisen kehittämisen palvelu tarjosi yritysten henkilöstölle yksilöllisiä polkuja osaamisen kehittämiselle. Palvelu koostui yritysjohdon ja esimiesten kanssa käytävästä alkukeskustelusta, työtekijöille ja esimiehille järjestetystä infosta sekä yksilökeskusteluista ja ohjauksesta opintoihin. Palvelun tavoitteena oli tukea yrityksiä tunnistamaan henkilöstön työtehtäviin liittyviä osaamistarpeita ja innostaa henkilöstöä osaamisen kehittämiseen. Yritysten henkilöstöä autettiin osaamistarpeiden tunnistamisessa sekä ammatillisiin opintoihin suuntaavien koulutusvaihtoehtojen ja toteutusmuotojen suunnittelussa tarpeisiin vastaten.

Oppisopimuskoulutus ja ammatillisten opintojen mahdollisuudet eivät olleet yrityksissä ennestään kovin tunnettuja. Aloitusinfot antoivat hyödyllistä tietoa monipuolisista ammatillisista opintovaihtoehdoista, oppisopimuskoulutuksesta sekä opintojen hyödyistä. Infojen jälkeen kiinnostuneille lähdettiin muotoilemaan yksilöllisiä opintopolkuja. Havaittiin, että työyhteisöissä opintoihin mukaan lähtemisellä oli myös muita innostava vaikutus oppimaan uutta. Henkilökohtainen ohjaus ja räätälöinti olivat avaintekijöitä sille, että palvelun kautta saatiin työntekijöitä oppisopimusopintoihin.

Tilaisuuksista inspiraatiota ja innostusta

Haasteellinen tilanne siivitti muotoilemaan palveluita ja suunnittelemaan tapahtumia yritysten nykyhetkeen sopiviksi. Tarjosimme yrityksille tilanteen myötä laajemmin palveluita kuin alun perin oli tarkoitus. Verkkoalustojen hyödyntäminen tehosti ajankäyttöä ja mahdollisti joustavamman osallistumisen tilaisuuksiin.

Kasvudiili 2 -kokonaisuuteen kuuluivat lisäksi verkkoaamukahvit ja kasvuklinikka -tapahtuma. Verkkoaamukahvit kehitettiin inspiroiviksi puolen tunnin pituisiksi aamutilaisuuksiksi erilaisten teemojen ympärille. Verkkoaamukahveilla eri alojen asiantuntijat toivat keskusteluun ajankohtaisen näkökulman liiketoiminnan, työn ja osaamisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Kasvuklinikka-tapahtuman tavoitteena oli innostaa yritysten edustajia uudistamaan osaamista ja oppimaan uutta case-esimerkkien kautta. Tapahtuman teemat liittyivät liiketoiminnan kasvun kehittämiseen.

Onnistuminen edellyttää systemaattista asiakastyötä ja palvelusta saatavan hyödyn tunnistamista

Hankkeessa on satunnaisotannalla valittu noin 390 yrityksen joukko, jolle palveluita tarjotaan. Alkuvaiheessa moni hanketyöntekijöitä osallistui yritysten kontaktointiin, yritystapaamisiin, alkukartoitusten tekoon sekä palveluiden markkinointiin, jolloin asiakkuustyö oli hajautettu usealle tekijälle muiden työtehtävien ohessa. Pian tunnistettiin kuitenkin systemaattisemmalle asiakastyölle, jota varten perustettiin viime vuoden aikana asiakkuusvastaavatiimi. Asiakkuusvastaavien työ on osoittautunut erittäin tärkeäksi hankkeen onnistumisen kannalta.

Kasvudiili 2 -palvelut muotoutuivat yrityskohtaisesti räätälöitäviksi, mikä edellytti asiakastyötä tekeviltä hyvää palveluiden hallintaa sekä kykyä tunnistaa asiakkaiden tarpeet ja ehdottaa niihin sopivaa ratkaisua. Palveluiden moniulotteisuus on edellyttänyt henkilökohtaista myyntityötä. Yritysjohdolle on tärkeä tunnistaa palvelusta saatava konkreettinen hyöty, joka edesauttoi yrityksen mukaan lähtemistä. Räätälöimällä palvelut yrityskohtaisesti pystyttiin keskittymään kunkin yrityksen kehittämiskohteeseen, jolloin valmennuksen avulla saatiin suoraa hyötyä liiketoiminnan kehittämiseen. Räätälöinti edesauttoi myös johdon sitoutumista palveluihin.

Sähköpostimarkkinoinnilla ei ollut mahdollisuuksia saada yrityksiä mukaan palveluihin. Haasteeksi on tunnistettu hankkeen raamien puitteissa muotoilla kiinnostavia ja selkeitä palveluita, joihin yritysten olisi helppo tarttua. Mitä tutummaksi hanke on tullut ja muodostunut oma yhteyshenkilö, niin se on auttanut myös viestien avulla tavoittamaan yrityksiä.

Yritysten henkilöstön digitaidot kehittyivät

Hankkeen palveluihin osallistuminen tuki yrityksissä digitaalisiin välineisiin perehtymistä, niiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä omassa työssä. Valmiudet digitaaliseen työskentelyyn sekä uusien välineiden käyttöönottoon olivat hyvin vaihtelevia eri yrityksissä. Osin sitä selittää työtehtävien luonne ja se, millaiset välineet ovat olleet käytössä aiemmin sekä mitä niillä on tarvinnut tehdä. Uuden oppimista on vaadittu puolin ja toisin. Kaikilla pk-yritysten työntekijöillä ei ole kuitenkaan käytössä omaa työkonetta tai työsähköpostia.

Kaikkinensa verkkotyöskentelyyn siirtyminen sujui ketterästi ja harvan yrityksen kohdalla osallistumisen esteeksi muodostui etäyhteydellä toteutettu palvelu. Sen sijaan etäyhteyksien käyttö vahvisti henkilöstön digitaitoja. Positiivinen huomio oli myös se, että jossain tilanteissa etävalmennuksen koettiin toimivan jopa paremmin kuin livenä toteutettuna. Myönteisenä koettiin satunnaiset ryhmäjaot Zoomissa, jolloin ryhmässä saattoi olla uusia tuttavuuksia. Toisaalta online-välineet mahdollistivat tietynlaisen anonymiteetin tehtäviä tehdessä.