Osaamisen johtaminen ohjaamaan uuden teknologian hyödyntämistä
TEKSTI | Mira Rajalakso
Teknologian hyödyntäminen ja osaamisen johtaminen nivoutuvat tiiviisti keskenään. Kun osaamista johdetaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti, yrityksen tarpeet ja haasteet nousevat esille, ja yrityksessä tarvittavaa osaamista voidaan lisätä ja kehittää tarpeiden ja haasteiden mukaisesti. Teknologian soveltaminen ja välineiden käyttö ovat työelämätaitoina avainasemassa samalla, kun itsensä kehittämisen ja jatkuvan oppimisen taidot korostuvat. Systemaattinen ja suunnitelmallinen osaamisen johtaminen on yhtä tärkeää kuin yrityksen muu johtaminen ja se onnistuu, kun osaamisen johtaminen on mukana yrityksen strategiassa ja arvoissa. Ajassa, jossa työn vaatimukset muuttuvat nopeasti, osaamisen johtamisen tulisi olla yrityksen keskiössä. Strategiassa pitäisi tunnistaa yrityksen tarvitsemia osaamistarpeita. Samalla tulisi olla tiedossa henkilöstön olemassa oleva osaaminen ja selvitettävä, mitkä ovat yleisen muutoskyvykkyyden avaimet.
Ensin haluttu suunta selkeäksi
Usein uuden teknologian käytöstä puhutaan turhan ylätasolla niin, että pk-yrityksissä syntyy tunne, että se ei koske omaa yritysarkea tai ei ole mahdollista hyödyntää omassa toiminnassaan. Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa on muiden toimien ohella tuettu pk-yrityksiä vastaanottamaan uutta teknologiaa. On kartoitettu yritysten nykytilannetta ja kehityssuuntaa, ja niiden avulla lähdetty miettimään, mitkä uuden teknologian suomat mahdollisuudet veisivät kohti haluttua suuntaa. Yrityksen on tärkeä tietää tavoite ja miten sinne halutaan päästä, ja niiden mukaan sovittaa teknologian tarjoamat mahdollisuudet.
Hankkeen asiantuntijat totesivat SuomiAreenassa 16.7. järjestetyssä keskustelussa, että paras tapa hyödyntää uutta teknologiaa on olla utelias, tutustua ympäristöön ja pitää aistit avoinna, kokeilla ja olla rohkea soveltamaan, jotta kehityksessä pysyy mukana. Kun ottaa säännöllisesti digiaskelia, ei ole tarpeen tehdä loikkia, jotka voivat olla yritysarjessa pelottavia, kuluttavia ja raskaita. Usein yrityksen digitaalisen tai teknologisen muutoksen ei tarvitse olla iso muutos. Kyse voi olla verkkokaupan perustamisesta, asiakkuushallinta- tai toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Ne eivät itsenään ole kovin isoja asioita, mutta yritysarjessa merkittäviä.
Nöyryys ja uteliaisuus auttavat uuden oppimisessa
Uusi teknologia haastaa aikuiset takaisin aloittelijoiksi. Aikuisen ammattilaisen on hyvä myöntää, ettei osaa, ja samalla on hyvä olla utelias oppimaan. Uteliaisuus on oiva lääke muutosvastarintaan. Yleensä vastarinnan taustalla on pelko. Pelätään, miten teknologian käyttö onnistuu ja, miten se vaikuttaa omaan työhön. Paras keino voittaa teknologiaan liittyvät pelot on olla uuden teknologian kehityksessä jatkuvasti mukana.
Teknologian kehityksen hyödyntämisessä suomalaiset ovat maailmalla hitaita. Hankkeen asiantuntijat yhdessä futuristi Perttu Pölösen kanssa peräänkuuluttivat rohkeutta olla nopea kakkonen. Kakkonen oppii ensimmäisen rohkean virheistä. Usein vasta pakon edessä lähdetään muuttamaan toimintaa ja otetaan käyttöön uusi teknologia, vaikka toimintaympäristön muutoksen ennakoimiseen, tekemisen suunnitelmallisuuteen ja järkiratkaisuihin pitäisi keskittyä.
Kun yrityksissä aletaan miettiä työn kehittämistä, työkierto voi olla hyvä silmien avaus. Kun henkilöstö kiertää eri työtehtävissä tulee työstä esille asioita, joita ei välttämättä muuten olisi huomattu. Luottamuksellisessa ja avoimessa työilmapiirissä voi käydä työn kehittämiseen liittyvät keskustelut ja ryhtyä tekemään toisin. Tekemisen tason analyysiin vaaditaan reflektiotaitoja. Muuten onnistunut tai epäonnistunut tekeminen menettää merkityksensä. Työntekijätasolla vuorovaikutustaidot yhdessä oppimisen ja viestimisen taitojen kanssa ovat nyt ja tulevaisuudessa taitoja, joita substanssiosaamisen rinnalla vaaditaan työelämässä nyt ja tulevaisuudessa.
Uuden teknologian hyödyntämiseen tarvitaan osaava ammattilainen -keskustelu käytiin SuomiAreenassa 16.7.2021. Keskustelemassa olivat futuristi Perttu Pölönen, toimitusjohtaja Jutta Karppi, yritysvalmentaja Taru Maamies, projektipäällikkö Elina Taponen ja yliopettaja Erkki Räsänen. Keskustelun juontajana toimi Vantaan kaupungin elinkeinojohtaja Kimmo Viljamaa.