Koulutus ei takaa työtä, mutta helpottaa työllistymistä
TEKSTI | Mira Rajalakso
Ammatit muuttuvat ja työnantajien vaatimustaso osaamisen osalta muuttuu tiuhaan – mitä mieltä on kouluttautua, jos se ei takaa työtä? Monet ovat ottaneet ajatukset koulutuksen kannattavuudesta tosissaan ja ovat kouluttautuneet monilla eri alojen tutkinnoilla. Mutta miksi? Sanotaan, että maisteritutkinnolla ei pääse edes kaupan kassalle töihin. Ja siivoojaksi vain siivousteknikon papereilla.
Tilastojen valossa (Tilastokeskus 07/2021) työmarkkinoilla kouluttautumisesta hyötyisivät eniten juuri he, joilla sitä on vähiten. Silloin heidän työllisyysnäkymänsä paranisivat, vaikka aina on tapauksia, joissa edes kolme tutkintoa ei riitä alan työpaikan saantiin. Tosiasiassa mikään yksittäinen koulutus ei takaa työpaikkaa, kun asiaan vaikuttaa niin moni tekijä. Silti yleisesti kouluttautuminen on paras keino varmistaa oma työllistymisensä.
Koulutukseen hakeutumisessa on eroja sukupuolten välillä – yleisesti on tiedossa, että koulujen ovia aukovat tänään naiset enemmän kuin miehet. Naisten kouluttautumisinnon taustalla saattaa olla perusturvan hakeminen perustutkintotasolla ja osaamisen varmistaminen aikuiskoulutuksen tasolla. Lisäksi naiset kärsivät huijarisyndroomasta useimmin kuin miehet, mikä laittanee naiset varmistamaan todistuksin osaamisensa.
Ammattikoulutuksen tuomat hyödyt
Tilastokeskuksen tietojen mukaan (07/2020) mukaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tutkinnon suorittaneiden työllisyys vuoden kuluttua valmistumisesta oli 15 prosenttiyksikköä parempi kuin ammattikouluista valmistuneiden. Kannattaako siis tyytyä ammattikoulun opintoihin? Työllistymistä ei tietenkään voi ennustaa katsomalla tilastoja ja keskiarvoja, koska työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä on muitakin kuin koulutus. Mutta joillekin ammattikoulun opintotarjonta sopii paremmin kuin muu korkeamman asteen koulutus. Lisäksi suomalaisen koulutusjärjestelmän hyvänä puolena on, että ammattikoulun jälkeen voi jatkaa opintoja muilla opintoasteilla. Jonkin verran on tapauksia, jossa yksilö on valinnut korkeakouluopinnot, joista ei ole motivoitunut, mikä vaikuttaa menestykseen ja lopulta työllistymiseen alalle. Joissakin tapauksissa ammattikouluopinnot sopivat henkilölle paremmin ja työllistävät hänet hyvin.
Koulutukseen liittyviä suuria päätöksiä tehdään varsin nuorena, 16-vuotiaana. Moni tietää kokemuksesta, että harvalla nuorella on 16-vuotiaana vahvaa tahtotilaa tietylle alalle. Koulujen opinto-ohjauksella on erittäin suuri merkitys, ja toivoa voi, että se on ajanmukaista ja kattaa laajan kokonaiskuvan koulutuspoluista. Tärkeää on, että nuoret ymmärtävät, että tänä päivänä ei mitkään ovet sulkeudu nuorena tehdyillä päätöksillä ja, että jokaisen opintopolku on yksilöllinen. Nuoret kuuntelevat mielellään toisten nuorten uratarinoita ja suotavaa olisi, että koulut kutsuisivat nuoria kertomaan opinnoistaan ja työelämästään valintatilanteessa oleville koululaisille.
Ylioppilaslakki viitoittaa korkeakouluun
Ylioppilastutkinnon merkitys työmarkkinoilla ei ole enää sama kuin muutama vuosikymmen sitten. Ylioppilaslakilla ei työpaikkaa enää saa, vaan sen merkitys on yleissivistävä ja korkeakouluopintoihin ohjaava. Ongelmaksi nousee se, että korkeakouluopiskelupaikkaa havittelevat ylioppilaat eivät kaikki opinto-oikeutta saa ja he saattavat jäädä hakurumbaan useiksi vuosiksi. Tästä voi seurata, että saatetaan hakea useita vuosia tiettyihin korkeakouluopintoihin ikinä niihin pääsemättä. Ammattikorkeakouluopinnot ovat tässä kohtaa tärkeänä vaihtoehtona ja apuna mahdollisen tiedetutkintopaikan tavoittelemisessa. Suomessa tarjotaan monipuolisia opintopolkuja kouluttautumiseen ja tärkeää on, että koulutuksen merkitys työllistymisessä ja opintopolut olisivat yleisesti tiedossa. Opinto-ohjaajilla on tärkeä rooli koulutusmahdollisuuksien hahmottamisessa. Vaikka koulutus ei varsinaisesti takaa yksittäistä työpaikkaa, niin se helpottaa työllistymistä.
Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat -podcast-jaksossa murrettiin Koulutus ei takaa työtä -myytti. Keskustelijoina olivat hankkeen viestintäasiantuntija Mira Rajalakso, tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksesta ja hankepäällikkö Mariliinu Ahlström Vantaan kaupungilta. Kuuntele podcast-jakso.