Online-pakopeli innosti tunnistamaan osaamista ja kehittämään tiimityötä
TEKSTI I Nora Lappalainen
Online-pakopelielämys kehitettiin osaksi osaamisen johtamisen valmennuskokonaisuutta. Peli sai yrityksissä positiivisen vastaanoton, vaikka se edellytti mukaan heittäytymistä ja itsensä haastamista. Pelin parasta antia oli osallistujien kokemusten mukaan tiimin erilaisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen, yhdessä tekeminen, oivaltaminen ja onnistuminen.
Online-pakopelielämys kehitettiin osaksi Osaamisella kasvuun! -valmennuksia, joiden tavoitteena oli vahvistaa yritysten osaamisen johtamista. Hankkeessa haluttiin kokeilla jotain uudenlaista pedagogista ratkaisua osana yritysvalmennusta. Menetelmäksi valikoitui pakopeli, joka mahdollisti pelillisin keinoin työyhteisön vahvuuksien pohtimisen, osaamisen kehittämisen tarpeiden tunnistamisen sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittämisen.
Peli otettiin yrityksissä hyvin vastaan, vaikka mukaan lähteminen saattoi tarkoittaa itsensä haastamista. Organisaation eri jäsenistä satunnaisesti valikoitunut tiimi joutui yhdessä ratkomaan visaisia tehtäviä. Osallistujien mielestä parasta antia oli tiimin erilaisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen, yhdessä tekeminen, oivaltaminen ja onnistuminen.
Valmentajan ohjaamana toteutetuissa peleissä ratkaistiin yhdessä tiimin kanssa kuvitteellisen yrityksen OYAB:n osaamisen tunnistamiseen liittyvää haastetta. Jokaisessa tiimissä osallistujilla oli erilaiset roolit. Toiset toimivat esihenkilöinä, toiset työntekijöinä ja lisäksi valittiin johtaja. Pelaajat haastettiin pakopelissä ratkaisemaan yhdessä sekä luovaa ajattelua että loogista päättelykykyä vaativia tehtäviä.
Pelin juju liittyy erilaisiin osaamisiin ja miten pelaajat osaavat tehdä yhteistyötä ja hyödyntää toistensa vahvuuksia visaisia pulmia ratkoessaan. Ideana on erilaisen osaamisen tunnistaminen. Työntekijöillä on erilaisia tapoja toimia ja pelin avulla esimiehetkin löytävät heistä erilaisia vahvuuksia. Joissain yrityksissä peli rikkoi myös siiloja ja hierarkiarakenteita, kun eri rooleissa toimivat työntekijät pääsivät yhdessä kulkemaan virtuaalisista pelihuoneista toiseen.
Heittäytyminen ja tiimityö takaavat onnistumisen
InfoCare oli ensimmäinen yritys, jossa pakopeliä pilotoitiin viime syksynä. Peli otettiin heillä uteliaan innostuneesti vastaan. InfoCaren HR Business Partner Sini Veijalainen kertoi, että heillä on esimiestyöhön ja yhteisöllisyyteen panostettu aina paljon. Hän uskoo vahvasti, että kokeilemalla uusia asioita opitaan uutta. Mokakin on lahja. Pakopeli vaati osallistujilta heittäytymistä ja leikkimielisyyttä. Myös hyviä hoksottimia tarvittiin ja erinomaista yhteistyökykyä.
InfoCaren pakopeliin osallistujien suurin oivallus olikin se, että kannattaa sanoa ääneen vähän ”pöllömpikin” idea tai ajatuksen puolikas, josta toinen voi napata kiinni ja jatkaa. Tällöin ei jäädä haasteiden kanssa yksin hiljaa pohtimaan, vaan keskustelemalla ratkaistaan ongelmia yhdessä. Samalla opitaan huomaamaan tiiminjäsenten erilaisia vahvuuksia.
Esimiehetkin huomasivat toinen toisistaan, että he katsovat asioita eri näkökulmista. Pelin ansiosta yhdessä huomattiin, että eri näkökulmia ja vahvuuksia tarvitaan haasteista selviytymiseen. Tiimi tunsi toisensa jo useammalta vuodelta, mutta silti löydettiin uusia vahvuuksia toisista. Ryhmädynamiikan kannalta on hyvä, että tiimissä on erilaisia ihmisiä. Näin saadaan jalostettua parasta jälkeä ja yhdessä toimimalla saadaan aikaan paljon enemmän.
Opettavainen kokemus digiympäristössä
Pakopelikokemuksesta jäi positiivinen muistijälki InfoCarella. ”Yhdessä pelaaminen oli hauskaa ja nyt onkin kysytty, milloin meillä on seuraava pakopeli. Joskus on hyvä pysähtyä leikkimään. Jos lapsi oppii leikkimällä, miksi ei aikuinenkin. On kiva lähteä kokeilemaan jotain uutta ja yhdessä oppia asioita muiden kanssa hauskalla tavalla pelillisyyden kautta”, Sini kommentoi.
Suurin osa pelin osaksi valmennusta valinneista pk-yrityksistä piti sitä mahtavana kokemuksena ja opettavaisena valmennuskertana. Toisaalta pelaaminen vaati alun kaaoksen sietokykyä ja luovimista digiympäristössä, joka aiheutti joissakin yrityksissä myös turhautumista.
Peli pakotti pelaajat kommunikoimaan ja puhaltamaan yhteen hiileen pystyäkseen yhdessä pala palalta ratkaisemaan visaisia tehtäviä ja pääsemään eteenpäin. Joissain yrityksissä assistentit olivat nokkelampia kuin johtajat, mikä rikkoi stereotypioita. Yksi osallistujista hehkutti pakopeliä mahtavana kokemuksena, koska siinä sai oikeasti pinnistellä aivojensa kanssa ja ajatella laatikon ulkopuolelta sekä pohtia pulmia porukassa.
Toisen mielestä peli auttoi sanoittamaan osaamista ja hahmottamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Se lisäsi ymmärrystä erilaisista vahvuuksista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Pakopelistä saatiin myös oppeja, jotka vahvistivat yrityksen monimuotoisuustavoitteita. Yksi pelaaja kiteytti moninaisen tiimin merkityksen näin: ”Teimme pakopelin aikana hyviä huomioita ryhmämme sisäisistä kyvyistä – eli kaikkia tarvitaan ja jokaisen osuus on tärkeä.”
Itse uskon, että näinä aikoina, kun moni asiantuntijatyötä tekevistä istuu vielä pitkät päivät etäpalaveriputkissa, on hyvä tehdä silloin tällöin jotain täysin rutiineista poikkeavaa. Se lisää tiimin yhteisöllisyyden kokemuksia ja ruokkii kannustavaa ilmapiiriä. Samalla opimme tuntemaan toisemme paremmin. Tiimeissä on valtava määrä piileviä voimavaroja ja potentiaalia.
Tunnistamalla työntekijöiden erilaista osaamista ja vahvuuksia voidaan myös osaamista resursoida oikein ja esimerkiksi työkierroilla saada aikaan uudenlaisia toimivia tiimikokoonpanoja, joissa tiimijäsenten osaaminen täydentää toinen toisiaan. Pitämällä huolta hyvästä ryhmädynamiikasta luodaan yhteiseen tilaan myös helpommin psykologista turvallisuuden tunnetta. Silloin ihmiset uskaltavat ilmaista vapaammin itseään ja heittäytyä avoimin mielin mukaan yhteiseen toimintaan. Yhdessä ihmiset ovat parhaimmillaan enemmän kuin osiensa summa.
Sitran Osaaminen näkyviin -viikoilla on pysähdytty pohtimaan kuluneen kahden viikon ajan osaamisen tunnistamiseen liittyviä monipuolisia teemoja. Osaamista ei kerry pelkästään koulutuksen ja tutkintojen kautta, vaan myös epäformaalimmilla tavoilla esimerkiksi tekemällä oppien. Sitä syntyy erilaisissa ympäristöissä ja erilaisten roolien kautta niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.