Mika Yletyinen

Älykkäät teknologiset ratkaisut vaativat kokonaisvaltaisen näkemyksen

Kasvuun osaamisella ja teknologialla

TEKSTI | Mika Yletyinen

Koronan aiheuttamat muutokset elämäntapaamme ovat kiihdyttäneet entisestään uusien digitaalisten ratkaisujen tarvetta. Liiketoimintaa tukevia ratkaisuja tulee suunnitella kokonaisuuden ja yrityksen tarpeiden kautta. Muuten voidaan päätyä korjaamaan rikkinäisen koneen yksittäinen osa.

Digitalisaation kohteita on lukemattomia, kuten myyntiprosessit, tuotantoprosessit, toimitusprosessit ja markkinointi. Usein niihin yhdistetään ajatuksia prosessien automaatiotason lisäämisestä ja kehittämisestä roboteilla, ohjelmistoilla ja analytiikalla, toisin sanoen tekoälyllä. Näin tavoitellaan yrityksen tehokkuuden ja työssä viihtymisen parantamista.

Lopputulemana voi olla esimerkiksi reaaliaikaisen tuotannon hahmottaminen ja sitä kautta yrityksen toiminnan ohjaaminen. Yksinkertainen ja tunnettu esimerkki kuluttajapuolelta on älypuhelinten digitoitu tiedonhaku Applen Siri-puheentunnistusohjelmalla.

Toinen esimerkki digitalisaation hyödyntämisestä on energiateollisuuden sähkönkulutuksen seuranta ja laskutus. Aikaisemmin energiayhtiön työntekijä kävi kerran kuukaudessa tarkastamassa sähkömittarin lukeman. Mittariluennasta laskun lähettämiseen saattoi kulua helposti viikkoja. Näin toki toimitaan vielä monessa maassa, mutta Suomessa prosessi on automatisoitu ja kulutusta seurataan lähes reaaliaikaisesti. Mittarin lukemat siirtyvät kerran tunnissa automaattisesti energiayhtiön laskutusjärjestelmään, ja laskun suuruus on heti nähtävillä asiakaspalvelijan näytöllä.

Digihuuman siivittävänä on syntynyt yrityksiä, joilla on olemassa jokin yksittäinen toimiva ratkaisu, joka ratkaisee kyseisen haasteen. Jos kuitenkin heittäydytään peliin suoraan teknologinen ratkaisu mielessä, saatetaan korjata toki yksittäinen haaste. Kuitenkin taustalla on useimmissa tapauksissa isompia asioita, jotka täytyy ensin kartoittaa. Muuten ajaudutaan korjaamaan rikkinäistä konetta vain osittain ja ilo jää lyhytaikaiseksi.

Teknologista kehitystä pohtiessa yritysten tulee lähteä liikkeelle liiketoiminnan kokonaiskuvan ymmärtämisestä ja määritellä sitä tukevat prosessit, asiakkaiden tarpeet ja tulevan ratkaisun integraatio tarpeet. Vasta tämän jälkeen ryhdytään suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeita. Älykkäät ratkaisut vaativat kokonaisvaltaisen näkemyksen: sen, että kaikki oleellinen tieto osataan kerätä saataville.

Kokonaiskuvan määrittäminen auttaa myös hahmottamaan muutoksilla saavutettavat hyödyt. Uudessa tietoyhteiskunnassa vahvoilla tulevatkin olemaan yritykset, joilla on ”uusi öljy” ja sen jalostaminen hallussa. Nyt tämä öljy onkin vain datan muodossa. Kun data jalostetaan ymmärrettävään ja tarkoituksenmukaiseen muotoon, yritysjohdon tehtäväksi jää ratkaista, miten tiedolla johtamalla voidaan parantaa liiketoimintaa. Tiedolla johtamisella viittaan valistuneempaan päätöksentekoon, kehityssuuntien kartoittamiseen ja faktojen hyödyntämiseen.

Kokemukseni mukaan jopa 90 prosenttia pk-yritysten johdosta kertoo, että aikaa yrityksen liiketoiminnan ja osaamisen kehittämiseen ei ole. Arki on usein jatkuvaa päivittäisten ongelmien ratkaisua. Lisäksi ihmisillä on luontainen halu ripustautua jo olemassa oleviin toimintamalleihin ja rakenteisiin.

Uusiutumisen ja menestyksen pohjana onkin käydä jatkuvaa dialogia ja sparrailua muiden kanssa ja saada sitä kautta vahvistusta ja palautetta omiin näkemyksiin. Lisäksi ulkopuolinen tuki vahvistaa itseluottamusta ja antaa rohkeutta vaativienkin investointipäätösten tekemiseksi.

Kirjoittaja

Mika Yletyinen on työskennellyt 30 vuoden työurastaan 15 vuotta ulkomailla johtavissa teknologiataloissa sekä pienemmissä nopeaa kasvua ja uusiutumista tavoittelevissa yrityksissä. Yhteinen nimittäjä on ollut teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen liike-elämässä ja arjessa. Asiantuntijayritys Profiant Oy on kehittänyt ja pilotoinut Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen Sparria teknoloikkaan -palvelua. Profiantin asiantuntijat tuottivat vantaalaisille pk-yrityksille 19 palvelukokonaisuutta.

Artikkeli on osa Kasvuun osaamisella ja teknologialla -julkaisua, jossa Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen asiantuntijat kirjoittavat työelämän murroksen teemoista. Tutustu julkaisun muihin artikkeleihin.