Olipa kerran projekti, jonka parissa työskenteli monta organisaatiota ja vielä enemmän henkilöitä. Heillä kaikilla oli selkeä tavoite, yhtenäiset työskentelytavat ja samanlaiset ajatukset kaikista asioista. Työryhmä teki harmonisesti töitä tavoitteen eteen ja se saavutettiin. Sen pituinen se. Tätä tarinaa ei ole kukaan koskaan kuullut. Se olisi varmasti jokaisen mielestä pöyristyttävän valheellinen väite.

Urbaania kasvua Vantaa -hankeen kevään 2021 yhtenä palveluna toteutettiin vantaalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille osaamisen johtamisen ja osaamisen kehittämisen valmennusohjelma ”Osaamisella kasvuun!” (OSKA). Valmennusohjelman rakentaminen aloitettiin hankkeessa vuonna 2020 vastamaan teknologisen murroksen aiheuttamiin haasteisiin yrityksissä ja sitä kehitettiin ensin partneriyritysten kanssa.

Tutkimukset kertovat selkeästi siitä, että nykyiset osaamisen johtamisen keinot eivät tuo tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Tässä blogissa nostan esiin neljä ajattelutapamuutosta, joiden avulla yritykset pystyvät kehittämään tulevaisuuden menestystekijöitä.

Itsensä johtamisesta ja itseohjautuvuudesta on puhuttu jo pitkään, mutta viimeisen vuoden aikana aiheen tärkeys ja merkitys on korostunut entistä enemmän. Itseohjautuvuutta ovat vauhdittaneet muun muassa etätyö, digitalisaatio ja työelämän murros. Myös koronavirus on omalta osaltaan nostanut perinteisemmissäkin organisaatioissa itseohjautuvuuden tarpeen aivan uudelle tasolle pakottaen osan työntekijöistä mukautumaan sen vaatimuksiin nopealla tahdilla ja lähes valmistautumatta.

Tutkintoon tähtääville koulutuksille on paikkansa, mutta niille on jo kauan ollut erilaisia vaihtoehtoja tarjolla. Viime aikoina on havahduttu laajemmin työelämälähtöiseen oppimiseen, esimerkiksi täsmäoppimiseen työnantajan järjestämässä koulutuksessa. Työnantajan näkökulmasta on toivottavaa, että oppiminen tapahtuisi arkisesti työyhteisöissä ja työpaikoilla. Tämän tavoitteena on, että asiakkaita palvellaan mahdollisimman hyvin ja työpaikalla voidaan hyvin.

Miten digitalisaatio vaikuttaa työpaikkojen määrään ja työn sisältöihin tai tekemisen tapaan? Miten yritysten ja työntekijöiden tulisi reagoida ja varautua digitalisaation tuomiin muutoksiin? Muun muassa näistä kysymyksistä keskusteltiin Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat -podcastin jaksossa, jossa tarkasteltiin myyttiä ”Digitalisaatio hävittää työpaikkoja”.

55-vuotiaana työttömäksi – miten itse voin vaikuttaa tulevaisuuteeni? Tässä blogissa luodaan katsaus aiheeseen sekä henkilökohtaisesta, että yritysnäkökulmasta. Aktiivisuus, verkostot, personoidut hakemukset ja osaamisen kehittäminen auttavat työnhaussa parhaimpaan lopputulokseen. Työnantajalle on tärkeintä tietojen ja taitojen lisäksi todeta hakijan kyky uusiutua ja tarttua innokkaasti tarjottuihin haasteisiin.

Kasvuklinikka-verkkotapahtuma keskittyi neljän eri toimialoilla toimivan yrityksen kokemuksiin liittyen teknologian tuomiin muutoksiin toiminnassa ja etenkin osaamisen kehittämisessä. Puheenvuoroissa nousi esille osaamisen kehittämiseen liittyen skenaariot, ulkopuoliseen apuun tukeutuminen, avoimuus ja asenne uutta kohtaan, rohkeus sekä uskallus panostaa työntekijöihin. Tapahtuman pääpuhuja Taneli Tikka korosti omassa puheenvuorossaan onnistuneen yrityksen takana olevan aina ihmiset ja heidän osaamisensa.

Onnistuneilla valmennuskokonaisuuksilla on yritysten erilaisista lähtökohdista huolimatta paljon yhteistä: käytännönläheisyys, yhteinen aika ja osallistujien aktiivisuus.

Erilaisista ihmisistä koostuva työyhteisö haastaa sekä työntekijät että johtajan. Vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja uskallusta kohdata erilaisuutta. ’Erilaiset’ ihmiset ei kuitenkaan ehkä negatiivisesta sävystään huolimatta ole yrityksen kannalta huono asia. Erilaisuus tuo yritykseen rikkautta, mikä näkyy yrityksen tuloksessa.